Hyvää ruokahalua!

Matoburgereita ravintoloihin, wok­kien täytevaihtoehdoksi jauhomatoja – miksipä ei?

Suomessa hyönteissyönnistä alettiin puhua viimeistään pari vuotta sitten, kun YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO julkaisi raportin (2013) hyönteisten käyttämisestä ihmisen ravintona. Paljon julkisuutta saaneessa raportissa todetaan muun muassa, että hyönteisten elintarvikekäytöllä voi olla myönteistä vaikutusta ympäristöön.

Hyönteiset tuottavat vähemmän ilmastoa lämmittäviä kasvihuonekaasuja kuin karja. Hyönteisten kasvattaminen vaatii vähemmän vettä ja maapinta-alaa kuin lihantuotanto.

Sirkan syöminen on paitsi ympäristö- myös terveysteko. FAO:n raportin mukaan hyönteiset sopivat ihmisravinnoksi erinomaisesti, sillä ravintoarvot ovat hyvät. Proteiinissa, vitamiineissa ja mineraaleissa piisaa.

Onkin varsin järkevää, että Hollannissa, Belgiassa ja Isossa-Britanniassa hyönteiset on vapautettu elintarvikekäyttöön. Maissa toimitaan EU-suositusten vastavirtaan: suuressa osassa EU-maita hyönteisiä ei saa tuoda maahan, myydä, markkinoida tai kasvattaa elintarvikkeeksi. Näin on myös Suomessa, joka noudattaa komission suosittelemaa linjaa.

Lainsäädäntö on kuitenkin tulkinnanvarainen, ja tällä harmaalla alueella ötököitä ruoaksi myyvissä maissa tällä hetkellä liikutaan.

FAO:n mukaan hyönteistuotannosta on myös elinkeinoksi. Tämän totesi myös Turun nuorkauppakamari projektissaan, jossa tutkittiin vuosina 2012–2013 hyönteistuotannon liiketoimintamahdollisuuksia. Projektissa päädyttiin siihen, että hyönteistuotanto rehuksi ja myöhemmin mahdollisesti myös ihmisravinnoksi olisi taloudellisesti järkevää.

Nuorkauppakamarista kerrotaan, että kokeilua ei koskaan jalostettu bisnekseksi saakka, sillä rohkeat yrittäjät puuttuivat. Liikeidea olisi vaatinut isoja investointeja. Epävarmuutta aiheutti hyönteisten käyttöön liittyvä sääntely.

Vaikka aika ei vielä Turussa ollut kypsä hyönteisbisnekselle, suhtautuminen voi muuttua nopeastikin. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mukaan on mahdollista, että yksittäinen hyönteislaji voidaan nopeasti hyväksyä elintarvikkeeksi, jos voidaan todistaa, että se on ollut elintarvikekäytössä EU:n alueella ennen vuotta 1997. Tällöin hyönteistä ei luettaisi niin sanotuksi uuselintarvikkeeksi, vaan se voitaisiin hyväksyä ruokapöytään sellaisenaan. Vain uudet elintarvikkeet vaativat järeän lupabyrokratian.

Uuselintarvikkeiden lupaviidakkoa ollaan EU:ssa parhaillaan uudistamassa, joten hyönteisten syöminen saattaa helpottua lähivuosina. On hassua, että hyönteinen luetaan EU:ssa uudeksi elintarvikkeeksi, kun muualla maailmassa ötököitä on popsittu iät ja ajat.

Onneksi lainsäädäntö ei puutu siihen, jos yksittäinen ihminen haluaa pistää poskeensa hyönteisiä. Siksi sirkat, madot ja torakat ovat jokaisen ulottuvilla – omalla riskillä – eläinkaupoissa.

Bon appétit!

Kirjoittaja on Aviisin päätoimittaja.