Arvio: Dokumenttiromaani Manchesterista
Friedrich Engels: Työväenluokan asema Englannissa (Into Kustannus, 2015), suom. Jorma Mäntylä
16 tunnin työpäiviä, giniä lapsilleen juottavia äitejä, kosteissa kellareissa asuvia lapsityöläisiä, henkiset kyvyt tylsyttävää raatamista. Teollistuvassa Englannissa vallitsee joko massatyöttömyys tai kaikkien kilpailu kaikkia vastaan riippuen äärivapaiden markkinoiden oikuista. Kone kuluttaa ihmisosansa loppuun alle 40-vuotiaina.
Friedrich Engelsin Työväenluokan asema Englannissa kuvaa teollisen yhteiskunnan alkuaikoja Manchesterissa ja Salfordissa. Rikkaan tehtaanomistajan poika järkyttyi työväenluokan oloista, jotka hän dokumentoi huolella. Vuonna 1845 julkaistu alkuperäisteos oli aikansa poliittinen pamfletti ja journalistinen saavutus.
Sosialistiset aatteet ja ammattiliitot syntyivät työn ja pääoman ristiriidasta, jonka kirja kuvaa konkreettisesti. Engels analysoi olosuhteita, mutta maalaa myös kuvaa uhkaavasta yhteiskunnallisesta katastrofista ja vallankumouksesta.
Engelsin teos ei ole nykypäivän mittapuulla tieteellinen tutkimus, vaikka Engels itse ajatteli niin. Se on tarkkaa dokumentaatiota teollistumisen alkuaikojen elinoloista ja perustuu havaintojen lisäksi moniin raportteihin. Vastaava dokumentaatio esimerkiksi Bangladeshin tekstiilityöläisten oloista kertoisi osittain saman tarinan.
Maaseudun romantisointi ja kaupungin ongelmien korostaminen alentavat tekstin uskottavuutta. Toisaalta kaupungistumista ei voi ohittaa teollistuvaa yhteiskuntaa tarkasteltaessa. Poliittinen paatos tuo välillä ikävystyttävää toistoa.
Vastikään ilmestynyt Jorma Mäntylän uusi suomennos on huolellisesti tehty. Engelsin tyyli välittyy, mutta klassikoiden vanhoille käännöksille tyypillinen vaikeaselkoisuus puuttuu.