Oma vai yhteinen kukkaro – miten pariskunnan kannattaa jakaa rahansa?

Tapoja on monia – tiedä mitä teet

Yhtä ainoaa oikeaa tapaa jakaa kulut avoliitossa ei ole.

”Monet muuttavat yhteen miettimättä, miten raha-asiat järjestetään reilusti. Tärkeintä on sopia jokin käytäntö ja pitää siitä kiinni”, sanoo projektikoordinaattori Paula Paloheimo taloudellista neuvontaa ja kriisitukea tarjoavasta Takuu-Säätiöstä.

Yleisimmiksi tavoiksi Paloheimo arvelee kulujen jakamista tasan puoliksi tai suhteessa tuloihin, jos toinen tienaa paljon enemmän. Hän pitää hyvänä ratkaisuna yhteistä tiliä tai käteiskassaa, johon molemmat laittavat säännöllisesti sovitun summan rahaa.

Yhteisessä tilissä on myös se hyvä puoli, että kumpi tahansa voi tarkistaa, että vuokra tai sähkömaksu todella on maksettu.

”On paljon sellaisia tapauksia, joissa toisen tietämättä kaikki arkielämän menot ovat jääneet maksamatta.”

Paloheimo muistuttaa, että yhteen muutettaessa ensimmäinen tärkeä asia on laittaa kummankin nimi vuokrasopimukseen. Näin vuokranmaksuvelvollisuus koskee kumpaakin.

Hankintoja hän kannustaa jakamaan niin, että eron sattuessa on selvää, mikä kuuluu kenellekin. Toinen ostaa lampun ja toinen maton; toinen hankkii telkkarin ja toinen pesukoneen.

”Velaksi ei kannata ostaa yhdessä, varsinkaan vain toisen nimiin”, Paloheimo suosittelee.
Selvästi vain toisen käyttöön tulevat vempeleet on hyvä hankkia yhteisbudjetin ulkopuolelta.

”Mutta ei me aiota erota”, ajattelee umpirakastunut pari ensimmäisen yhteisen asuntonsa kynnyksellä. Paloheimo naurahtaa, ettei hänen neuvonsa ole tarkoitus pilata kenenkään onnea.

”Kun ollaan pitkään yhdessä, on luonnollista, että rahat menevät sekaisin. Silloin, kun vasta muuttaa yhteen, kannattaa pitää kiinni omista rahoista. Rakkauden ja rahojen ei tarvitse kulkea käsi kädessä.”

Paloheimo muistuttaa myös, että eron sattuessa rahoja on vaikea saada takaisin. Vaikka olisi elättänyt kumppaniaan, sen toteen näyttäminen ei välttämättä onnistu. Jos toinen on alun perin suostunut maksamaan enemmän kuin toinen, erotilanne ei muuta asiaa.

Paloheimo tuntee aikuisia pariskuntia, joista toinen tienaa paljon toista enemmän, mutta kulut jaetaan silti tasan puoliksi.

Henkilökohtaisesti Paloheimoa arveluttaa, jos hän kuulee, että kumppani ylläpitää aivan erilaista elämäntyyliä kuin toinen. Silloin voi pohtia, miltä tulevaisuus näyttää, jos toinen ei halua jakaa elämäänsä kaikkein rakkaimman ihmisen kanssa.

”Onhan se hassua, jos toinen asuu omakotitalossa ja toinen autotallissa.”