Vallan kahvassa
Ylioppilaskunta valitsi uuden edustajiston vuosille 2015–2017 marraskuussa. Aviisi kokosi yhteen vaalien tulokset ja analysoi niitä.
”Äänestäjän takuu vaaleissa on olematon”, toimittaja ja tuleva edaattori Leena Pihkala kirjoittaa.
Fakta
Tampereen yliopiston ylioppilaskunta valitsee joka toinen vuosi 40 edustajaa Tamyn ylimpään toimielimeen, edustajistoon. Edustajisto valitsee uuden hallituksen ja edustajiston puheenjohtajat kokouksessaan 2. joulukuuta 2015. Haku Tamyn valiokuntien jäseniksi on puolestaan voimassa 17. tammikuuta 2016 asti.
Hallitukseen kuuluu kuudesta kahdeksaan jäsentä, ja edustajistolla on puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa.
Äänestysaktiivisuus:
Tämän vuoden vaaleissa äänestysprosentti oli 28,79, mikä on 6,53 prosenttiyksikköä vuoden 2013 vaaleja suurempi. Myös valtakunnallisesti äänestysprosentti nousi 2,5 prosenttiyksikköä ollen 29,4.
Sitoutumattomat ja ainejärjestöliitot:
Tampereella eniten paikkojaan edustajistossa lisäsivät Hallintotieteiden Liitto (kolme uutta paikkaa), Vihreä lista (+3) ja Bio- ja Terveysalojen Sitoutumattomat (+2). Valtakunnallisesti tuloksia koonneen Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) mukaan 81 prosenttia edustajistoihin valituista henkilöistä on puoluepoliittisesti sitoutumattomia. Vuoden 2013 edustajistovaaleissa osuus oli 76 prosenttia.
Liittojen määrä:
Ainoana uutena liittona edustajistoon nousi Bosan Panoporukka. Sosiaalidemokraatit ja Keskeiset eivät saaneet pidettyä paikkojaan, vaan jäivät edustajiston ulkopuolelle. Lisäksi edustajistossa kahdella paikalla edustanut Co-media ja yhden paikan Kaakkois-Tampereen Nihilistiliitto eivät osallistuneet vaaleihin.
Poliittiset liittoumat:
Valtakunnallisesti poliittiset liitot menettivät kannatuksestaan 5 prosenttiyksikköä vuoteen 2013 verrattuna. Vihreät kasvatti eniten suosiotaan vasemmiston säilyttäessä asemansa suurimpana poliittisena ryhmänä. Vihreiden ja vasemmiston yhteenlaskettu kannatus on puoluepoliittisista ryhmistä yli 60 prosenttia. Keskustan kannatusosuus on 17, kokoomuksen 13 ja demareiden 8 prosenttia.
Analyysi
Kiinnostaako edari vain broileria pikkutakissa?
Leena Pihkala
Muutaman viikon kestänyt pöhinä edustajistovaalien ympärillä on ohi. Varsinaisesta vaalikiimasta ei voi puhua. Vaikka äänestysaktiivisuus nousi, luvuilla ei voi juhlia. Kaksi kolmasosaa Tampereen yliopiston oppilaskunnasta ei nähnyt aiheelliseksi äänestää edarivaaleissa ollenkaan. Syynä voi olla kiinnostuksen tai sopivien vaihtoehtojen puute.
Myönteisimmässä näkemyksessä voidaan olettaa, että äänestämättömät ovat tyytyväisiä Tamyn edustajiston nykyiseen linjaan. Kauhuskenaariossa äänestämättä jättivät huono-osaisimmat opiskelijat, jotka eivät jaksa uskoa asemansa parantumiseen. Vaalilistoilta loistavat poissaolollaan esimerkiksi kansainväliset opiskelijat ja vanhemmat opiskelijat. Harva vastasi vaalikoneeseen muulla kielellä kuin suomella. Vaalivoittajien sukupuolijakauma taas on hämmentävän tasainen, kun ottaa huomioon yliopiston naisvaltaisuuden. Vaalivalvojaisten haastatteluosioissa sen sijaan nähtiin monta ”all male panelia”.
Vaalien epäselviä käytäntöjäkin lähtivät kyseenalaistamaan vain ne, joita se koski. Äänestysjärjestelmässä sosialidemokraatit ja opiskelijapiraatit oli merkitty kuuluvaksi väärään vaalirenkaaseen. Tästä huolimatta vaaleja ei uusittu. Nähtäväksi jää, eteneekö asia hallinto-oikeuteen. Tämä ainakin tekisi vaalirenkaista tutumman ilmiön, vaikka kumpikaan ryhmittymä ei kuulukaan suosituimpiin äänestettäviin.
Konsensushakuisuus kuuluu opiskelijapolitiikkaan. Mikään ryhmä ei saa edarissa yksin asioita rullaamaan, eikä linnoittautuminen herätä luottamusta. Harva äänestäjä tietää eri ryhmien käytännöistä iltakoulujen ja puoluekurin suhteen. Äänestäjän takuu on tässä mielessä olematon, ellei hän tule kysyneeksi asiasta ajoissa.
Tiettyä asiaa lupaillut edaattori saattaakin äänestää vaaleissa ilmoittamaansa kantaa vastaan. Äänestäjän onkin oltava itse aktiivinen opiskelijapolitiikan seuraaja nähdäkseen, mitä edarissa tapahtuu. Kaikista päätöksistä ei näe päällepäin, onko kyse takinkäännöstä vai perustellusta kannan korjaamisesta.
Toistaiseksi edustuksellinen opiskelijan edunvalvonta tuntuu kuitenkin turvallisimmalta tavalta organisoida erilaisten opiskelijoiden asioita. Loikkaukset ryhmästä toiseen ovat harvinaisuus. Avauksia saavat tehdä myös edarin ulkopuoliset tahot.
Suora demokratia eli asiakohtaiset äänestykset eivät välttämättä nostaisi vaikutushaluja tai vastaisi yliopistolaisten näkemyksiä. Tamy on pitänyt palautekanavat kiitettävän hyvin auki, joten mielipiteitä on kuultu. Saa nähdä, vaatiiko Tampere 3 tai jokin muu kuuma peruna suoraa opiskelijavaalia.
Edaattorit ovat kokouksien ulkopuolella riviopiskelijoita. Tämä on kaukana bunkkeroituneista arkadianmäkeläisistä, joita näkee torilla vain vaalikahvituksien aikaan. Viime vuosina Tamyn hallituskin on ollut helposti saavutettava vaikuttamisareena, sillä hallitukseen pyrkijöitä on ollut saman verran kuin hallituspaikkoja. Hallituslaisen ei myöskään tarvitse olla vaaleissa läpi päässyt henkilö.
Opiskelijapolitiikkaa markkinoidaan mahtavana elämyksenä, jota työelämä arvostaa. Edustajisto tunnetaan poliittisten broilereiden nokkimiskenttänä, josta ponnistetaan kunnallispolitiikkaan ja mahdollisesti vielä eduskuntaan. Osa edelliskausien edaattoreista onkin kokoustanut pikkutakissa. Asu on toki vapaa, mutta moni toivoisi isompien areenoiden larppauksen sijaan maanläheisiä avauksia. Kyseessä on kuitenkin pienimuotoinen kaverivaali, jossa vertailuluku voittaa yksilön äänipotin. Todellinen työ tehdään yhdessä.
Kirjoittaja on Aviisin pitkäaikainen avustaja, joka haki ja pääsi edustajistoon.



