Opiskelija, milloin omatunto kolkuttaa?

Suomalaiset arvostavat rehellisyyttä ja itsenäisyyttä

”Rehellisyys on vahva normi sekä nuorille aikuisille että kaikille suomalaisille. Suomalaista identiteettiä määrittelee se, että pidämme itseämme rehellisenä kansana”, kertoo Klaus Helkama. Professori on perehtynyt suomalaisten moraalikäsityksiin kirjassaan Suomalaisten arvot. Mikä meille on oikeasti tärkeää?

Aviisin moraalikyselyssä suurinta pahennusta herätti vastausten vilkuilu toisen paperista tentissä. Tämä kertoo Helkaman mielestä nimenomaan pohjoismaalaisista arvoista.

”Ollessani opettajavaihdossa Roomassa, käsiini työnnettiin käytävällä paperi, jossa tarjouduttiin tekemään jonkun toisen gradu, tietenkin korvausta vastaan. Lappusta ihmetellessäni sikäläinen kollegani kertoi tehneensä opiskeluaikansa lopulla aika monta gradua. Suomalaisen moraaliin tällainen vilppi ei sovi. Suomalaiset arvostavat korkeakoulututkintoa, ja oma gradu on usein ylpeyden aihe.”

Helkaman mukaan Euroopan protestanttiset valtiot eli Pohjoismaat ja Alankomaat ovat ainoat maat maailmassa, joissa suurin osa väestöstä on sitä mieltä, että toisiin ihmisiin voi luottaa. Rehellisyyden arvostaminen voi juontaa juurensa uskonnollisista perinteistä.

”Kokeelliset tutkimukset ovat osoittaneet, että ihmiset toimivat rehellisemmin keskittyessään ajattelemaan työtä ja aikaa kuin rahaa tai rahallista korvausta työstä. Protestanttisessa uskossa mietiskely ja itsetutkiskelu ovat olleet tärkeässä roolissa. Rehellisyys on sitä kautta muodostunut normiksi.”

Myös itsenäisyys on perinteisesti ollut suomalaiseen kulttuuriin liitettävä arvo. Nuoret muuttavat aikaisin pois kotoa, ja taloudellinen itsenäisyys on monelle tärkeä tavoite. Lähes puolet kyselyyn vastanneista piti toistuvasti yli 50 euron rahallisen avustuksen pyytämistä vanhemmilta paheksuttavana. Helkaman mukaan asenteet voivat kuitenkin muuttua esimerkiksi taloustilanteen heikentyessä huomattavasti, sillä ihminen sovittaa moraalinsa taloudellisiin mahdollisuuksiin.  Vastaukset voisivat olla erilaisia kysyttäessä esimerkiksi työttömiltä tai opiskelupaikkaa vielä hakevilta.

Ruoka on moraalinen valinta

Suurin sukupolvien välinen moraalin muutos on tapahtunut suhtautumisessa ruokaan. Lautasmalli ei ollut suurille ikäluokille eikä niitä edeltäville sukupolville moraalikysymys, mutta suurten ikäluokkien lapsille syöminen on moraalinen valinta.

Kollektiivista paheksuntaa kyselyssä herätti ruuan heittäminen lautaselta roskiin toistuvasti. Ruuan eettisyys kiinnostaa entistä enemmän nuoria ja nuoria aikuisia. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy:n vuonna 2014 tekemän tutkimuksen mukaan täysin lihatonta ruokavaliota suosii viisi prosenttia suomalaisista. Lihatonta ruokavaliota noudattavien määrä oli kasvanut vuodessa reilun prosenttiyksikön.  Eniten lihaa syömättömiä oli 25–34-vuotiaiden aikuisten joukossa.

”Suomen väestö kannattaa tutkitusti miltei vahvimmin maailmassa universalismiarvoja, kuten kaikkien ihmisten ja luonnon hyvinvoinnista huolehtimista.  Tämä näkyy siinä, miten ruuan roskiin heittämiseen suhtaudutaan. Mielikuvat kolmannen maailman nälkää näkevistä lapsista ja eläinten turhista kärsimyksistä saavat aikaan voimakkaita reaktioita, jotka ovat nuorilla aikuisilla vielä vahvempia kuin vanhemmilla ikäpolvilla”, kertoo professori Helkama.

Hän esittelee Moraalipsykologia-kirjassaan sitä, kuinka eettiset näkökohdat ovat keskeisiä kaikkien suomalaisten ruokavaliossa.
”Kuvittelisin, että suhtautuminen ruokaan on alkanut muuttua eläinten oikeuksien liikkeen myötä jo 1980-luvulla ja siitä laajentunut kaikkeen syömiseen.”

Persoonaton ja moraaliton verkossa

Kyselyyn vastanneista suurin osa hyväksyi viihteen lataamisen laittomasti netistä. Lataamista pidettiin kyselyn väittämistä kaikista hyväksyttävimpänä.
”Netin koettu persoonattomuus saa aikaan sen, että laittomuus ei tunnu moraalisesti väärältä samalla tavalla kuin jonkun tutun konkreettisen ihmisen oikeuksien loukkaaminen”, Klaus Helkama arvioi.

”Verkko ei huomattavasti muuta moraalikäsityksiä muuten kuin entisestään yksilöllistämällä niitä. Jokainen valikoi netistä omien arvojensa mukaista ainesta.”

Helkaman mielestä verkko ja sosiaalinen media keskimäärin vahvistavat yksilökeskeisiä arvoja, kuten suvaitsevaisuutta, vapautta ja mielihyvää.

”Toisaalta se on ilman muuta kaksiteräinen miekka, jota voi käyttää myös suvaitsemattomuuden ja kiihkokansallisten arvojen lietsomiseen ja vahvistamiseen”, hän muistuttaa.

Pyhä parisuhde

Laki ei Klaus Helkaman mukaan ohjaa enää moraalikäsityksiä yhtä vahvasti kuin menneinä vuosikymmeninä. Sen sijaan hyväntahtoisuusarvot ja yleisesti hyväksytyt moraalikoodit ohjaavat entistä enemmän tekoja ja valintoja. Tämä näkyy erityisesti parisuhteeseen liittyvissä arvoissa. Vaikka miehen ja naisen avioliitto ei ole enää ainut yhteiskunnassa hyväksytty parisuhteen muoto, perinteiset perhearvot ovat olleet nousussa 1990-luvulta asti.

Romanttinen rakkaus kuuluu siis suomalaisten mielestä edelleen vain kahden ihmisen välille, ja sen ympärillä vallitsevaa moraalikoodistoa kunnioitetaan. Lähes 90 prosenttia kyselyn vastanneista oli sitä mieltä, että Tinder-deittisovelluksen käyttö parisuhteessa on paheksuttavaa.

Suomessa perinteiset perhearvot murentuivat erityisesti 1980-luvulla. Helkama arvelee, että konservatiivisten arvojen nousu voi johtua siitä, että suurten ikäluokkien lapset kokivat nahoissaan parisuhteiden rakoilun seuraukset ja päättivät toimia toisin omassa elämässään.

Näin kysely tehtiin

Aviisin moraalikysely lähetettiin kaikkien Tampereen yliopiston tieteenalayksiköiden ainejärjestöjen sähköpostilistoille.

Kyselyyn vastasi 533 opiskelijaa ja seitsemän henkilökunnan jäsentä. Kyselyssä esitettiin kymmenen moraaliin liittyvää väittämää. Vastaaja sai valita, pitikö hän väitettä täysin hyväksyttävänä, melko hyväksyttävänä, melko paheksuttavana vai täysin paheksuttavana.

89,2 prosenttia vastanneista oli alle 30-vuotiaita. Eniten vastauksia saatiin kasvatustieteiden, kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden sekä lääketieteen yksiköistä. Tampereen yliopistossa opiskelee yhteensä 12 902 opiskelijaa.