Tiede
3.2.2016

Faktatutka: Täydentäviä hoitoja tutkitaan jo yliopistoissakin

Jenna Keto-Tokoi

Pidätkö täydentäviä hoitoja huuhaana? Puolet suomalaisista ei pidä. Hoitojen tarjonta ja kysyntä on lisääntynyt, ja niiden puolesta puhuu moni taho.

Terveyden edistämisen dosentti Pauliina Aarva korostaa, että syöpää tulee hoitaa lääketieteellisin menetelmin. Täydentävien hoitojen tarkoitus on tuoda kokonaisvaltainen näkökulma terveyteen lääketieteellisten hoitojen lisänä.

”Länsimaisessa terveydenhuollossa turvaudutaan tavallisesti hoitavan ihmisen ulkopuolisiin menetelmiin, kuten lääkkeisiin.Tutkimukset osoittavat myötätuntoisen kosketuksen voivan tehostaa paranemista. Koskettaminenkin on hoitamista”, sanoo Aarva.

Täydentäviksi hoidoiksi lasketaan sellaiset terveyttä parantavat hoidot, joita ei lääketieteen piiriin tunnusteta. Tällaisia ovat esimerkiksi kiropraktiikka ja akupunktio. Täydentäviä hoitoja tutkitaan entistä enemmän yliopistoissa. Täydentävän lääketieteen professorinvirkoja on ainakin Saksassa, Sveitsissä, Isossa Britanniassa ja Australiassa. Vuonna 2014 julkaistun australialaistutkimuksen mukaan jopa 81 prosenttia potilaista sai diabetekseen tai sydän- ja verisuonitauteihin suunnatuista vaihtoehto- tai täydennyshoidoista lievennystä oireisiinsa.

Myös Maailman terveysjärjestö WHO huomioi täydentävät hoidot.  WHO:n strategiassa vuosille 2014–2032 todetaan, että täydentävien hoitojen käyttö on lisääntynyt, mikä voi vähentää lääketieteellisiä terveyskustannuksia. WHO pyrkii edistämään täydentävien hoitojen tutkimusta.

Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikön johtaja Juha Teperi arvioi, että suunnilleen puolet suomalaisista aikuisista käyttää täydentäviä hoitoja vuosittain. Rahamääräisesti ilmiö on Suomessa satojen miljoonien luokkaa.  Kysyntä näkyy myös käytännössä. Terveystalo tarjoaa kiropraktikon palveluja ja Kelalta voi saada korvauksia lääkärin antamaan akupunktioon.

Kommentoi

Kirjoita allaolevaan kenttään sana "yliopisto"