Puntari: Keskustelu koulutusviennistä on yksipuolista pöhinää
Sipilän hallitus tavoittelee koulutusviennin lisäämistä. Suunnitelmissa on purkaa koulutusvientiä rajoittavaa lainsäädäntöä ensi elokuuhun mennessä. Tavoitteeksi on kirjattu Suomen koulutusviennin tulojen nostaminen nykyisestä 260 miljoonasta 350 miljoonaan vuoteen 2018 mennessä. Taloudesta ja kansainvälisyydestä puhutaan paljon, etiikasta ei niinkään.
Nousussa: Pöhinä
Koulutusviennin mahdollisuuksia hehkutetaan. Eduskunnan koulutusvientityöryhmän puheenjohtaja Päivi Lipponen povaa koulutusviennistä uutta Nokiaa. Kokoomuksen opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen ja valtiovarainministeri Alexander Stubb nostavat koulutusviennistä puhuttaessa esille Suomen maabrändin edistämisen ja koulutusviennistä saatavat vientitulot.
Parhaimmillaan vienti voi tuoda lisätuloja yliopistoille ja muille koulutusvientiä tuottaville oppilaitoksille sekä lisätä kansainvälisiä kontakteja ja yhteistyöprojekteja. Lisäksi on arvioitu, että koulutusviennillä voitaisiin paikata yliopistoilta leikattuja summia. Koulutusvienti voisi tuoda myös nuorille akateemisille mahdollisuuden työllistyä.
Koulutusviennistä puhutaan usein liiketaloudellisessa sävyssä. Viime vuoden lokakuussa Tampereen yliopisto solmi 1,1 miljoonan euron arvoisen koulutusvientisopimuksen Indonesiaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö rohkaisee erityisesti korkeakouluja toimimaan aktiivisina koulutusviennin toimijoina.
Laskussa: Etiikka
”Valtion koulutusvientirummutus on äänekästä, mutta tukea varsinaiseen toimintaan tarvittaisiin selvästi enemmän.”
Koulutusvienti on ongelmallista, jos se nähdään ainoastaan liiketoimintana. Erilaiset kulttuurit ja yhteiskunnat vaativat erilaisia lähestymistapoja, ja jokainen projekti vaatii suuren määrän etukäteistä suunnittelua.
Jos koulutusvientiä viedään diktatuureihin tai hyvin epätasa-arvoisiin maihin, tulee pohtia myös koulutusviennin eettisyyttä. Yhteneviä linjauksia ei ole tehty valtakunnallisesti vaan linjaukset ovat oppilaitoskohtaisia.
Tampereen yliopiston koordinaattori ja Finland Universityn avainasiakaspäällikkö Mirka Gustafsson kertoo, että koulutusvientiasiat ovat usein ristiriitaisia. Esimerkiksi Saudi-Arabiaan tai Abu Dhabiin ei ole Tampereen yliopistosta haluttu lähteä.
”Minun mielestäni ison kysymyksen pitäisi olla se, että mitä ylipäätään koulutusviennillä halutaan saavuttaa. Jos ainoa ajava voima on raha, nämä maat ovat sellaisia, joissa sitä on.”
Gustafsson sanoo myös, että suurimmassa osassa maailman maista on epäkohtia, kuten tasa-arvo-ongelmia. Siksi on vaikeaa päättää, mihin koulutusta pitäisi viedä. Jos jokaiseen epäkohtaan tartutaan, koulutusta ei voisi viedä mihinkään. Lisäksi hän huomauttaa, että suomalaisia arvoja viemällä voi myös vaikuttaa kohdemaan arvoihin.
Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) linjasi vuonna 2014 eettisyyden koulutusviennin selkärangaksi. ”Ihmisarvo, sivistys, vapaus, yhdenvertaisuus ja demokratia sekä koulutuksen saavutettavuus ja opiskelijalähtöisyys ovat eettiset perusarvot, joiden kunnioittamisen ja edistämisen varaan hyväksyttävä suomalainen koulutusvienti rakentuu”, SYL:n sivuilla todetaan.
Sipilän hallitus haluaisi lisätä vientiä 100 miljoonan euron edestä, mutta keinoina näyttäisi olevan ainoastaan estävän lainsäädännön poistaminen ja oppilaitosten kannustaminen. Suuria linjavetoja toiminnan organisoimisesta tai eettisyydestä ei ole tehty. Koulutusvienti on uusi asia, joka vaatii yliopistoilta mukautumista. Siksi sille tulisi antaa aikaa, jotteivät yliopiston perustehtävät joudu kärsimään.
”Valtion koulutusvientirummutus on äänekästä, mutta tukea varsinaiseen toimintaan tarvittaisiin selvästi enemmän”, Gustafsson sanoo.
KOULUTUSVIENTI
Koulutusvienti on opetus- ja koulutustuotteiden myymistä ulkomaille.
Finland University on Tampereen, Turun ja Itä-Suomen yliopistojen yhteinen yhtiö, joka hallinnoi koulutusmyynnin markkinointi- ja neuvotteluprosesseja. Finland University myy sekä pitkiä että lyhyitä koulutuspaketteja.
Tällä hetkellä Tampereen yliopistolla on projekteja Indonesiassa, Vietnamissa ja Acehissa.
Gustafssonin lisäksi juttuun on haastateltu Tamyn kansainvälisten asiain asiantuntijaa Varpu Jutilaa.
Mielenkiintoista. Tammpereen yliopisto on sittemmin tehnyt syvää yhteistyötä saudien kanssa. Saudi-Arabian yhteiskunta ei ole muuttunut. Eettisyyden tulkinta kovin nopeasti.
Koulutusvientiä tulisi saada ainakin sen verran, että Suomen koulutussektorin kehittämiseen saadaan rahaa ulkomailta. Yhteistoimin julkisen sektorin ja yritysten kanssa. Opettajille kannustinjärjestelmä vientiä tukevissa toimissa ja Digiloikka ensin rivakasti kotimaassa myyntikuntoon ja sitten ulkomaille. Kysyntää on ympäri maailman ja Suomen brändi kunnossa.