”Toimeentulon heikentäminen uhkaa mielenterveyttä”, opiskelijajärjestöt huolissaan
Opiskelijajärjestöissä kuohahti tiistaina, kun raportti opintotukeen ehdotetuista leikkauksista tuli julki. Nyt järjestöistä satelee kannanottoja ja keskustelu sosiaalisessa mediassa käy kuumana. Selvitysmies Roope Uusitalon raportin mukaan mukaan opintotuki leikattaisiin 250 euroon kuukaudessa.
”400 euroa asumiseen ja elämiseen kuukaudessa. Valmistumislahjaksi jopa 30 000 euroa velkaa. Ja korot päälle. Vähemmän opintotukikuukausia – ei yhtään joustoa. Opintolainan hyvitys? Toivossa on hyvä elää.
Hallitus on päättänyt leikata maan pienituloisimmalta väestönryhmältä, opiskelijoilta, toimeentulosta historiallisen paljon – 150 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa viidennestä koko korkeakouluopiskelijoiden opintotukibudjetista. Leikkauksista, niiden suuruudesta ja leikkaustavasta päätetään tämän kevään aikana. Nyt on aika vaikuttaa. Nyt on aika nousta barrikaadeille”, julistetaan opintotukimielenosoituksen Facebook-tapahtumassa.
Opiskelijajärjestöt eivät kuitenkaan ole huolissaan ainoastaan opiskelijoiden taloudellisesta selviämisestä tai velkaantumisesta, vaan kannanotoissa näkyy myös huoli siitä, kuinka tuesta leikkaaminen vaikuttaa opiskelijoiden mielenterveyteen ja jaksamiseen.
”Mikäli opiskelija ei pysty suorittamaan kuutta opintopistettä kuukaudessa tai jos hän ei saa suoritettua opintojaan tavoiteajassa, tulee toimeentulo selvästi heikentymään. Uudistus lisäisi myös opiskelijoiden huolta ja stressiä opinnoista selviytymisestä, ja siten riskiä mielenterveysongelmille”, toteaa opiskelijoiden mielenterveyttä edistävän Nyyti ry:n toiminnanjohtaja Minna Savolainen.
”Uudistus lisäisi myös opiskelijoiden huolta ja stressiä opinnoista selviytymisestä, ja siten riskiä mielenterveysongelmille.”
”Opintotukiuudistuksen yhteydessä tulisi arvioida sen vaikutuksia opiskelijoiden mielenterveyteen ja toimintakykyyn. Pahimmillaan mielenterveysvaikutukset tulevat näkymään kasvavana taakkana mielenterveyspalveluissa ja mielenterveysperustaisissa työkyvyttömyyseläkkeissä lukuisista inhimillisistä kärsimyksistä puhumattakaan. Hyvä mielenterveys ei ole ainoastaan yksilön psyykkistä pääomaa vaan myös yhteisön ja yhteiskunnan pääomaa”, Savolainen jatkaa.
Kannanotoissa nousee vahvasti esille myös huoli korkeakoulutuksen yhteiskunnallisesta asemasta ja siitä, miten suomalaisen korkeakoulutuksen käy, kun myös korkeakoulujen budjeteista leikataan yhteensä 75 miljoonaa euroa vuodessa.
”Hallitus tuntuu hylänneen jo vuosikymmeniä suomalaista yhteiskuntapolitiikkaa kannatelleen ajatuksen siitä, että osaamiseen ja koulutukseen panostaminen ovat avaimia vauraampaan ja hyvinvoivaan yhteiskuntaan. Esimerkiksi nykyinen opintorahapainotteinen opintotukijärjestelmä on luotu 90-luvulla syvimmän laman aikaan. Silloin nähtiin viisaasti, että investoinnit väestön korkeakouluttamiseen kannattavat. Nyt hallitus kuvittelee saavuttavansa samoja lopputuloksia täysin päinvastaisilla keinoilla. Kyse ei ole pelkästään rahasta, kyse on arvovalinnoista”, opiskelijajärjestöt Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ja Suomen opiskelijakuntien liitto (SAMOK) toteavat tiedotteessaan.
Raportissa Uusitalo ehdotti, että opintotuki myönnettäisiin vain opintojen tavoiteajalle, minkä jälkeen opiskelijalle myönnettäisiin 1100 euroa lainaa korkeintaan seuraaville 18 opiskelukuukaudelle. Jos opiskelija tahtoo selvitä ilman opintolainaa, käteen jäisi kuukaudessa alle 450 euroa verojen jälkeen. Lukiolaisten liitossa ollaan huolissaan siitä, uskaltavatko lukiosta valmistuvat ylioppilaat hakea jatko-opiskelemaan.
“Korkeakouluopintoihin tähtäävät nuoret pohtivat hätääntyneenä, miten he kykenevät kantamaan jopa kymmeniin tuhansiin kohoavaa lainataakkaa.”
“Korkeakouluopintoihin tähtäävät nuoret pohtivat hätääntyneenä, miten he kykenevät kantamaan jopa kymmeniin tuhansiin kohoavaa lainataakkaa. Kun tulevat työt ja tulot ovat täysin hämärän peitossa, teoriat opintolainasta järkevänä sijoituksena eivät kohtaa käytäntöä. Todennäköisintä on, että tämä kaikki näkyy opiskelijoiden työssäkäynnin lisääntymisenä”, Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Elli Luukkainen arvioi.
Tamyn kannanotossa otettiin kantaa opiskelun eriarvoistumiseen.
”Ehdotetut leikkaukset paitsi eriarvoistavat koulutusmahdollisuuksia, myös vaikeuttavat entisestään täysipäiväistä opiskelua ja määräajassa valmistumista”, toteaa Tamyn hallituksen puheenjohtaja Mikael Malkamäki.
Uusitalon ehdotelman mukaan opintolainaa myönnettäisiin 650 euroa kuukaudessa. Jos lainaa nostaisi tavoiteajan puitteissa joka kuussa, lainaa olisi kertynyt melkein 30 000 euroa opintojen päättyessä.
”Uusitalo esittää opintotuen lainaosuuden nostamista yli kahdella sadalla eurolla. Lainan merkitys välttämättömän toimeentulon turvaajana siis nousee huomattavasti ja velkaantumiselta välttyminen on entistä vaikeampaa. Uusitalo esittää, että velkaantuminen jatkuu jopa opintorahakuukausien loppumisen jälkeen, koska lainaa saisi vielä silloinkin ja opiskelijoiden olisi entistä vaikeampi saada toimeentulotukea”, Tamyn kannanotossa sanotaan.
Nykyään opiskelijan on mahdollista saada toimeentulotukea opiskelujensa ajaksi, jos opintotuet on käytetty ja opintolaina nostettu.
Ensi keskiviikkona 9.3. Helsingissä järjestetään opintotukimielenosoitus. Aviisi raportoi mielenosoituksesta verkkosivuillaan, Twitterissä ja Facebookissa.
Edit: Otsikkoa lyhennetty 14:49