Tehdään nyt eikä vuonna 2024

Aino Heikkonen, teksti

”Eihän siitä vielä ole tehty mitään päätöksiä”, olen kuullut parilta teekkaritaustaiselta tuttavaltani.
Puhe on ollut Tampereen yliopistojen yhdistymisestä.

Sanottakoon se nyt suoraan, ettei jää epäselväksi: uusi yliopistokonserni aloittaa 1.1.2018. Ensimmäiset opiskelijat on tarkoitus ottaa sisään elokuussa 2018. Sekä Tampereen yliopiston, teknillisen yliopiston että ammattikorkeakoulun hallitukset ovat hyväksyneet Tampere 3 -aiesopimuksen. Sen mukaan Tampereen yliopisto ja teknillinen yliopisto yhdistyvät, ja konserni hankkii omistukseensa Tampereen ammattikorkeakoulun kaikki osakkeet tai vähintään osake-enemmistön.

Yhdessä yliopistossa on vain yksi ylioppilaskunta, joten Tampereen yliopiston Tamy ja teknillisen yliopiston TTYY yhdistyvät samalla, kun uusi yliopisto syntyy.

Ylioppilaskuntien yhdistyminen on tähän saakka jäänyt pienemmälle huomiolle kuin itse oppilaitosten, mutta opiskelijan näkökulmasta kyse ei ole sivuseikasta. Ylioppilaskunta on tärkeä osapuoli, kun puhutaan vaikka opiskelijan asemasta tai opiskelijakulttuurista uudessa yliopistossa.

Koska ylioppilaskunnat ovat erilaisia, yhdistymisessä on mahdollisuuksia sekä raikkaaseen onnistumiseen että reippaaseen mahalaskuun.

Toimiva yhteistyö vaatii ennakkoluulojen sysäämistä syrjään.

Huonoin vaihtoehto on se, että opiskelijat elävät eristyksissä toisistaan ja vain hallinto yhdistetään. Edunvalvonta heikkenee, kun ylioppilaskunnan hallitus ja henkilökunta etääntyvät jättiyliopiston syövereissä tarpovasta opiskelijasta. Tapahtumat säilyvät kampusten omina, eikä vuorovaikutusta pääse syntymään. Sekä humanisti että teekkari pitävät kiinni omista eduistaan ja perinteistään. Nihkeillään puolin ja toisin, ja naureskellaan toisten tavoille.

Toisenlaisessa tulevaisuudennäkymässä humanistit ja teekkarit aloittavat yhteisen taipaleen molempien vahvuuksia kunnioittaen ja toisiltaan oppien. Ylioppilaskunta onnistuu tekemään itsensä entistä tarpeellisemmaksi auttaessaan uusien opinto-ohjelmien keskellä seikkailevia opiskelijoita. Opiskelijoista tulee entistä isompi ja näkyvämpi  voima Tampereen katukuvassa ja päätöksenteossa. Ennakkoluulot eri kampusten opiskelijoista hälvenevät, ja yhdessä saadaan aikaan kiinnostavia juttuja. Erilaisia perinteitä kunnioitetaan.

Lopputulos lienee utopian ja dystopian väliltä. Huonoon tulokseen päästään laiskalla valmistelulla ja hällä väliä -asenteella. Toimiva yhteistyö taas vaatii kovan työn lisäksi ennakkoluulojen sysäämistä syrjään puolin ja toisin.

Mallia ei kannattane ottaa ainakaan vuonna 2010 perustetusta Aalto-yliopiston ylioppilaskunnasta, jonka yhdistymiseen liittyvää rahasotkua on puitu oikeusasteissa pitkään. Kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta lahjoitti kymmenien miljoonien eurojen arvosta omaisuuttaan perustamalleen KY-säätiölle niin, että uusi ylioppilaskunta ei päässyt siihen käsiksi. Aalto-yliopiston ylioppilaskunta tiedotti korkeimman oikeuden hylättyä juttua koskevan valituslupahakemuksen helmikuussa 2016, että omaisuuskiista on päättynyt ja poikkitieteellisen Aalto-yhteisön rakentaminen jatkuu.

Tampereella opiskelijoiden yhteisöä on alettava rakentaa nyt eikä vuonna 2024.

 

Kirjoittaja on Aviisiin päätoimittaja.

Keskustele twitterissä:

Kommentoi

Kirjoita allaolevaan kenttään sana "yliopisto"