Faktatutka: Korvautuvatko koulujen oppiaineet aiheilla?
Viime vuonna brittiläinen Independent julkaisi artikkelin, jonka otsikko ilmoitti: ”Suomen koulut uudistavat opetussuunnitelmaansa hylkäämällä oppiaineet ja korvaamalla ne aiheilla.”
Uutinen käsitteli tekeillä ollutta opetussuunnitelmaa, joka otettiin suomalaisissa kouluissa käyttöön tänä syksynä.
Onko meillä siis luovuttu oppiaineista ja siirrytty aiheiden opiskeluun?
Opetushallitus kiirehti korjaamaan, ettei uudistus tarkoita oppiaineiden hylkäämistä. Käytännössä uusi opetussuunnitelma tarkoittaa esimerkiksi sitä, että oppilaat saavat osallistua opiskeltavan ilmiön tai teeman rajaamiseen ja tutustua siihen eri oppiaineiden näkökulmasta.
Kasvatustieteen professori Marita Mäkinen tarkentaa, että uudistuksen pohjalla on pyrkimys päästä eroon sirpaletiedon keräämisestä. Tarkoituksena on syventää ymmärrystä oppiaineista ja opiskella ilmiöitä useammasta näkökulmasta. Esimerkiksi toisen maailmansodan opiskelussa voidaan yhdistää historiaa ja maantietoa – ja miksei myös englantia, kun etsitään tietoa.
”Se, missä mennään pieleen, on ajattelumalli, jossa tieto on päähän pänttäämistä”, Mäkinen sanoo.
Kun saatavilla olevan tiedon määrä kasvaa ja sen etsiminen helpottuu, tärkeäksi nousee kyky etsiä, jäsentää ja arvioida tietoa yli oppiainerajojen.
”Opettajat ovat omissa nahoissaan alkaneet tuntea sen, että he eivät tiedä, mikä tiedosta on tärkeää ja mikä vähemmän tärkeää.”
Oppiaineiden hylkäämisen sijaan on kyse siitä, että oppilaat alkavat yksitehoisten silmälasien sijaan lukea tietoa moniteholaseilla.