Ylioppilaskunta
13.12.2016

Pitkä ja liian lyhyt vuosi

Niina Virtanen, teksti

Opiskelijajärjestöissä marras-joulukuu on kiireistä ja jännittävää aikaa. On vuosikokouksia ja pikkujouluja, joissa valitaan uudet henkilöt hallituksiin.

Samalla kun uudet järjestöaktiivit alkavat asettua tulevan vuoden pesteihinsä intoa puhkuen, alkavat vanhat toimijat vähitellen siirtyä taka-alalle osittain helpottunein ja osittain kaihoisin, jopa pelokkain mielin. Järjestötoiminnan pahin ja paras puoli onkin aktiivijäsenten suhteellisen nopea vaihtuvuus. Se kuuluu oleellisesti opiskelijatoiminnan luonteeseen. Näin on asian laita myös ylioppilaskunnassa.

Raskaiden päivien vastapainoksi on kuitenkin syntynyt satoja meemejä, videoita ja henkeviä keskusteluja, sekä aito yhteen hiileen puhaltamisen meininki.

Vuosi Tamyssa on ollut toisaalta pitkä ja toisaalta aivan liian lyhyt. Vuodessa ehtii istua kymmenissä kokouksissa, valmistella lukuisia kannanottoja ja lausuntoja sekä hakata useasti päätään seinään, kun itselle tärkeät asiat eivät etenekään toivotusti. Raskaiden päivien vastapainoksi on kuitenkin syntynyt satoja meemejä, videoita ja henkeviä keskusteluja, sekä aito yhteen hiileen puhaltamisen meininki. Niiden ansiosta hetkittäinen turhautuminen tuntuu kovin pieneltä asialta.

Tämän kirjoituksen ilmestyessä oma hallituskauteni Tamyssa on loppusuoralla ja ensi vuoden hallituksen jäsenet on jo valittu. Tiedän monen järjestöaktiivin tuntevan juuri nyt samoja ristiriitaisia tuntemuksia kuin itse tunnen, mutta ei hätää.

Vaikka tunnelma on haikea, voimme luottaa siihen, että tulevat toimijat hyppäävät puikkoihin sillä uudella näkemyksellä ja energisyydellä kuin itse olemme aikanaan tehneet.

 

Kirjoittaja on Tamyn hallituksen väistyvä jäsen.