Ohi on! ”Teoreettisuus on ihan okei filosofiassa”
Massiivinen aihe paisutti Juho Rantalan gradua, joka on tieteen tekemisen syvästä päästä: teoreettista, suureellista ja monimutkaista.
Juho Rantalan gradu on tieteen tekemisen syvästä päästä. Teoreettista, suureellista ja monimutkaista. Rantala tarkastelee 1980-luvulla vaikutusvaltaiseksi nousseen Gilles Deleuzen filosofiaa ja erityisesti elimettömän ruumiin (Corps Sans Organes) käsitettä. Toisena keskeisenä filosofina Rantalan työssä on Félix Guattari.
”Elimetön ruumis on laaja käsite, joka koskee koko yhteiskuntaa. Elimetön ruumis on paitsi yksilön ruumis, mutta myös koko yhteiskunnan ruumis ja esimerkiksi sosiaalisen alue”, Rantala summaa.
Tutkielmassa pidetään vuosituhannen vaihdetta uusliberalismin aikakautena, jolloin finanssikapitalistinen taloudellinen ja poliittinen suuntaus on korostanut velkatekniikoita. Nykyään ihmisiä hallitaan jumalan tai kuninkaan asemesta pääomalla ja äärettömällä velalla.
”Halusin tutkia, kuinka kapitalismi uudelleenrakentaa subjektiutta ja kuinka elimetön ruumis on siinä välissä olemisen alueena. Ihmisen oleminen on jotain muutakin, kuin mitä esimerkiksi klassinen taloustiede esittää.”
Kapitalismi saa sosiaaliset virrat, pääoman ja velan kiertämään, mikä mahdollistaa uusliberalistisen hallinnan tekniikat leikkauspolitiikan ja velkatalouden kautta. Gradu kysyy, onko julkisen velan taustalla nykyään yksityinen velka.
”Raha syntyy kuitenkin pitkälti yksityisten pankkien kautta. Taustalla on Maurizio Lazzaraton ajatus siitä kuinka julkinen velka on yksityistä velkaa.”
Deleuzen näkemyksen mukaan vapautuminen tapahtuu elimettömän ruumiin -käsitteen kautta. Rantala esittää, että käsite pyrkii muistuttamaan mahdollisuuksista toimia maailmassa.
”Ihmisellä pitäisi olla aina jonkinlainen valintamahdollisuuksien horisontti. Velkahallinta taas typistää mahdollisuuksia, vaikka se yrittää olla jonkinlaista liberalismia.”
Massiivinen aihe paisutti gradua.
”Tein yhden luvun omaa pohdintaa, jossa yritin laajentaa Deleuzen ja Guattarin ajatuksia. Teoreettisuus on ihan okei filosofiassa, mutta yritin tuoda vähän käytäntöäkin mukaan.”
Rantala on filosofisen verkkolehden Paatoksen toinen päätoimittaja ja on toimittajana niin & näin -lehdessä. Molempia tehdään pitkälti vapaaehtoispohjalta. Hänellä on myös tutkinto tietojenkäsittelytieteistä Laureasta. Kryptovaluutat ja lohkoketjutekniikat ja niihin liittyvät filosofiset kysymykset kiinnostavat. Rantala aikookin hakea jatko-opiskelijaksi. Yliopistojen tulevaisuus huolestuttaa.
”Rahoitus keskittyy sellaiseen [tutkimukseen], jolla voidaan nähdä välitön taloudellinen hyöty. Pitäisi kuitenkin olla pitkäjänteistä perustutkimustakin.”
GRADU
Corps sans Organes – pakosuunnitelma subjektin, velan ja uusliberalismin otteesta?
Mitkä on mitat? 154 sivua.
Kauanko kesti? Jatkoin kandiaiheestani, mutta itse gradun työstämiseen meni pari vuotta.
Ottiko koville? Ei pahemmin. Vähän harmittaa, että viimeinen oikoluku jäi kiireessä tekemättä.
Innostuitko asiasta? Kyllä. Kiinnostaisi jatkaa aiheesta väitöskirjaan.