Onko Tesomasta Tampereen Kallioksi? Ainakin aluetta kehitetään vauhdilla

Kaupungin akateemiset piirit kantavat keskiluokan taakkaa huonomaineisen Tesoman kehittämisestä. Mitä mieltä tesomalaiset itse ovat muutoksista?

Henri Salonen, teksti
Timo Marttila, kuvat

Mysteeriset puukotustapaukset, skandinaavisen siisti, mutta brutalistinen arkkitehtuuri ja ostaripubin päivävuorolaiset.  Tämä on Tesoma.

Toisaalta alueelta löytyvät Tampereen halvimmat asunnot, on uusia innovaatioprojekteja, media-alan työpaikkoja, puolityhjiiä teollisuustiloja sekä vierestä Kuivaamon uusi kulttuuritila. Voisiko Tesomasta olla Tampereen Sörnäinen-Kallioksi, jonka taiteilijat, hipit ja opiskelijat löytävät pian uudeksi kokeilukeitaakseen?

“Jos katsoo uutisotsikoita, niin sieltä löytyy sellaisia traagisia juttuja tältä alueelta. Itse en ole pitänyt tätä paikkaa mitenkään kummallisena. Mutta kun olemme esimerkiksi muiden seurojen kanssa tehneet yhteistyötä, niin sieltäkin on tullut sellaista vitsailua, että ’ei sinne Tesomalle uskalla tulla’”, koripalloyhdistys Raholan Pyrkivän puheenjohtaja Sakari Paloviita sanoo.

Paloviita on lähes paljasjalkainen tesomalainen. Hän on ensimmäistä kertaa muuttanut lähiöön 1975. Haastattelemme Paloviitaa vastikään avatussa Tesoman palloiluhallissa.
“Itsekin olen vanha Raholan Pyrkivän kasvatti. Nyt vuorostani autan seuraa , jotta lapsilla on hyvä paikka harrastaa.”

Paloviita on ollut mukana Koklaamo-työpajoissa, joissa on tuotu yhteen alueen yritykset, järjestöt ja asukkaat miettimään uusia palveluita arjen haasteisiin. Työpajoissa ihmiset kantavat vastuuta huonomaineisen kaupunginosan kehittämisestä.

Tampereen kaupunki käynnisti vuonna 2013 Oma Tesoma -hankkeen. Sen alle on koottu erilaisia projekteja ja toimijoita. Mukana on myös Tampereen yliopisto, joka on tullut Oma Tesoma -hankkeeseen mukaan tutkimustyöllä.

Lisäksi Tampereen yliopistosta valmistuneiden ympäristötieteilijöiden osuuskunta Regio Hub on mukana Oma Tesoman toiminnassa Koklaamo-toimintamallin kautta.

Tesoma ja tesomalaiset ovat tavallaan päässeet (tai joutuneet) kaupungin erityistarkkailuun. Erityiskohteluun kuuluvat sekä mittavat panostukset uuteen infrastruktuuriin että rooli testialustana uusille kaupunkisuunnittelun alustoille, joita esimerkiksi Koklaamo edustaa.

Koklaamon puitteissa järjestetyissä työpajoissa mukana ollut Regio Hub -osuuskunnan Sini Mäkeläinen kertoo, että Koklaamoon tarvittiin mukaan joustavia työntekijöitä, jotka voivat toimia monenlaisissa, myös ennalta-arvaamattomissa tehtävissä. Regio Hub on entisten ympäristöpolitiikan ja aluetieteen opiskelijoiden perustama osuuskuntayritys, jonka bisneksiin erilaiset uuden luovan työn sekä tarkkaa määrittelyä pakenevat kehitysprojektit kuuluvat.

”Koklaamokin on pilottihanke, jonka puitteissa on vaikea ennakoida, mitä seuraavaksi tapahtuu. Me pystymme tällä hetkellä sietämään tiettyä epämääräisyyttä”, Mäkeläinen kertoo.
Mäkeläinen pitää positiivisena sitä, että Tesoman kaltaista, jo valmiiksi paljon mahdollisuuksia tarjoavaa aluetta kehitetään.

”Onhan se helpompaa panostaa sen tyyppiseen alueeseen kuin rakentaa kokonaan uusia kaupunginosia. Esimerkiksi Vuoreksen asuinalue rakennettiin osana asuntomessuja. Tampere kasvaa koko ajan. On yksi tärkeä valinta kaupungilta, haluaako se kehittää ja täydennysrakentaa jo olemassa olevia alueita, vai rakentaa kokonaan uusia.”

Mäkeläinen kuvailee, että Koklaamon työpajoissa on ollut inspiroiva ilmapiiri. Kaikki haluavat tehdä parempia palveluita Tesomalle.

Tässä vaiheessa on kuitenkin hyvä mainita, että Koklaamo on ennen kaikkea toiminut ohjattuna alustana yrityksille koittaa kehittää uusia palveluita. Kaupunkisuunnittelu ja innovointi ovat Koklaamon tapauksessa tarkoittaneetkin ennen kaikkea yritystukea, kuten Oma Tesoma -hankkeen verkkosivuilla asia vielä hetki sitten kuvattiin: ”Koklaamo on Tampereen kaupungin tarjoama maksuton palvelu uuden liiketoiminnan synnyttämiseksi”.

”Me pystymme tällä hetkellä sietämään tiettyä epämääräisyyttä.”

Edellinen viittaus kuitenkin poistettiin verkkosivuilta sen jälkeen, kun se oli tätä haastattelua tehdessä noussut esille.

Koklaamon projektipäällikkö Nina Mustikkamäki Tampereen kaupungilta kommentoi, etteivät he näe Koklaamon maksutonta palvelua yritystukena, vaan toimintamallina tuottaa palveluita kaupunkilaisten esiin nostamiin haasteisiin.

Sivujen päivittämisen Mustikkamäki kertoo olevan osa tavanomaista projektinhallintaa, ja tavoitteet projekteissa myös muuttuvat ajan myötä.

Toiminta on vielä alussa ja toistaiseksi kolme yritystä on Koklaamossa kehittänyt uusia liikuntapalveluita alueelle, kuten lasten ja vanhempien yhteisen liikuntapiirin. Mustikkamäen mukaan kokeilu on toiminut hyvin.

“Oma Tesoma -hankkeen sekä yleensä kaupungin isojen investointien taustalla on tietysti ollut pyrkimys pysäyttää Tesoman huonoistumiskehitys ja mahdollistaa alueen kehittyminen suotuisaan suuntaan”, Mustikkamäki jatkaa.

Sakari Paloviita on osallistunut jo kolmeen ensimmäiseen Koklaamon työpajaan ja ajatteli mennä myös seuraavaan.

“Työpajat ovat aika lailla vastanneet odotuksiani. Helposti tehdään asioita kuin Iisakin kirkkoa. Kun asiat saadaan valmiiksi, saatetaan huomatakin, että jotain todella oleellista ei ole otettu huomioon. Tämä Koklaamo-hanke on mielestäni siksi hyvä, että siinä voidaan epäonnistua ja myös vaihtaa suuntaa nopeastikin, jos on tarvetta.”

Paloviita korostaa, että kun Tesoma ja Tampere kerran kasvavat, on tärkeää, että uudet asukkaat saadaan myös viihtymään alueella. Kenenkään tarkoitus ei ole ollut tehdä epäviihtyisää kaupunginosaa, mutta “betonilähiöt”, joihin Tesomakin lukeutuu, eivät varsinaisesti vielä kilpaile stratup-yritysten toimistoista ja lattekahviloista kantakaupungin kanssa. Mutta ehkä siitäkään ei olla ihan kovin kaukana.

Tohlopin rannassa Mediapolis on Tampereen suurin audiovisuaalisen viestinnän keskittymä. Suurimpia toimijoita siellä ovat Yle, TAMK ja Tredu joita täydentävät vielä
yksityiset tuotantoyhtiöt. Kaiken tämän uuden kehityspöhinän keskellä Tesomasta välittyy ristiriitainen kuva.

Sakari Paloviita pitää kaupunginosan täydennysrakentamista myös positiivisena asiana, mutta toivoo, että siinäkään ei vaan tyydyttäisi siihen, että uusia asuntoja saatiin ja se riittää. Se olisi ikään kuin 1960- ja 1970-lukujen virheiden toistamista.

“Täällä on kieltämättä ollut hieman paikoilleen jäänyt tunnelma. Erkaantumisen kulttuuri on lisääntynyt kaupungistumisen myötä. Ihmiset menevät vain omiin boxeihinsa. Yhteisöllisyyttä mä haluaisin nähdä syntyvän tänne näiden hankkeiden myötä”, Paloviita pohtii.

Alueelle tulee terveysasema liikekeskuksen yhteyteen vuonna 2018. Se taas sijaitsee taas hyvinvointikeskuksessa, jonne kootaan yksityiset ja julkiset palvelut saman katon alle.
Yksityinen terveyspalveluyritys Mehiläinen on kaupungin pääkumppani hyvinvointikeskuksen kehittäjänä.

“Täällä on kieltämättä ollut hieman paikoilleen jäänyt tunnelma.”

Samassa tilassa toimivat yksityiset ja julkiset palvelut myös ennakoivat osuvasti myös tulevaa sote-uudistusta ja siihen keskeisesti liittyvää valinnanvapautta palveluiden käytössä.
Tässäkin mielessä Tesomalla tehtävät kokeilut luoda yhteistyöprojekteja yksityisten ja julkisten organisaatioiden kesken heijastelevat yhtä mahdollista suuntaa tulevalle kaupunkipolitiikalle, oli kyse sitten terveys- tai muista palveluista.

Yksityiset palvelut eivät kuitenkaan ole universaaleja, joten riippumatta siitä miten paljon niitä on, asukkailla tulee silti olla varaa ostaa niitä. Tesoma onkin varmasti kielen päällä, kun kaupungistumisen tulevaisuutta yritetään visioida Suomen kasvukeskuksissa.

Paloviita vastaa “joo ja ei” kysyttäessä olivatko Koklaamon työpajat liiankin yrittäjävetoisia.

“Mukaan tuleminen on helppoa, mutta toteutusten kanssa voi olla vähän niin ja näin. Se, että työpajat ovat olleet yrittäjävetoisia, on myös korostanut yritysten roolia ottaa koppia niistä ideoista ja viedä niitä eteenpäin. Vetäjän rooli on niin tärkeä, niin yrityksissä kuin vapaaehtoistoiminnassa.”

TESOMASTA SANOTTUA

”Ollaan asuttu kolme vuotta Tesomalla. Parasta täällä on lähellä oleva luonto ja hienot ulkoilumaastot. Se täällä on negatiivista se, että palvelut on alasajettu, joten niitä pitää aina lähteä hakemaan muualta. Ilman muuta se on hyvä, että nyt kehitetään kaupunginosaa.”
Juho ja Taina Keikko

”Olen kuullut Oma Tesoma -hankkeesta, mutta en tiedä siitä sen kummempaa. Liikenneyhteydet ovat täällä hyvät, mutta nämä täydennysrakentamishommat tuntuu kyllä typeriltä. Ne tuhoavat maiseman tästä ainakin toistaiseksi ja liikenne vaikeutuu. Liikenneyhteydet ovat täällä hyvät, mutta nämä täydennysrakentamishommat tuntuu kyllä typeriltä.”
Heikki Lehtonen

”Me just puhuttiin siitä, että hyvä kun tänne saatiin se uusi urheilukeskus, että nuoret voivat mennä sinne urheilemaan, eikä tarvitse jäädä tähän Länkkärille juomaan. Emme ole kuulleet Oma Tesoma -hankkeesta. Me ollaan Lielahdesta. Tultiin tähän kirpputorille. Vähän tämä on rupunen tämä Tesoma, mutta hyvä, että tätä kehitetään. Tässä on aina ollut tappelu yöllä.”
Siskokset Ruut Aaltonen ja Maija Lassila

”Vanha kirjasto lähtee myös pois, vaikka se on tosi kaunis. Se oli myös sääli, että terveyskeskus täytyi purkaa. Ne olivat kauniimpia rakennuksia kuin mitä nämä uudet näyttäisivät olevan.”
Tellervo Lehtonen

”Kaupunki saisi panostaa tähän kaupunginosaan niin, että heittäisi kaikki narkkikset ja alkkikset pois täältä. Silloin täällä olisi mukavampaa, vaikka hyvin paljon ne ovatkin täältä vähentyneet.”
Eero Männistö

TESOMA

Tesoman lähiössä asuu tällä hetkellä noin 8 000 asukasta.

Tesoman vaikutusalueella asuu noin 20 000 asukasta.

Verrattuna muuhun Tampereeseen alueella on suhteessa enemmän ikäihmisiä ja kouluikäisiä.

Työttömyys Tesoman alueella on keskimäärin noin 20 prosenttia. Koko maan keskiarvo lokakuussa oli 8,1.

Alue koostuu Epilänharjusta, Lamminpäästä, Tohlopista, Ristimäestä, Tesomajärvestä, Ikurista ja Haukiluoman sekä Myllypuron teollisuusalueista.