Klassikkoni: Lännen nopein feministi
Tehdään heti alkuun selväksi: en ole koskaan ollut sarjakuvafanaatikko. Lapsuudenkodissani saattoi pyöriä muutama Aku Ankka ja Hevoshullu, mutta siinä se. Tilanne muuttui, kun tutustuin Tex Willeriin.
Sarjakuva sijoittuu 1800-luvun puolenvälin jälkeiseen aikaan. Yhdysvaltojen länsiosissa intiaanit ja siirtolaiset yrittävät selvitä elämästä rinta rinnan. Kauhua kylvävät maantieroistot, rahan sokaisemat kroisokset, katkeroituneet intiaanit ja jopa yliluonnolliset pahikset. Sinne, mihin lain pitkä sormi ei yllä, ratsastaa Tex. Roistojen keskuudessa hänet tunnetaan pahempana kuin kalkkarokäärmeen myrkky.
Sarjakuvissa ei säästellä ruutia, viskiä, pihvejä eikä perunoita. Italialaiset piirtäjät ovat kuitenkin onnistuneet luomaan villin lännen keskelle tasa-arvoa viimeiseen asti puolustavan hahmon.
Sarjakuvissa ei säästellä ruutia, viskiä, pihvejä eikä perunoita. Italialaiset piirtäjät ovat kuitenkin onnistuneet luomaan villin lännen keskelle tasa-arvoa viimeiseen asti puolustavan hahmon. Tex on sekä kiertävä poliisi Texas Ranger että navajo-intiaanikansan päällikkö ja intiaaniasiamies. Sen lisäksi, että Tex on aikansa nopein Coltin vetäjä, hän on valmis puolustamaan sorrettujen ja vähemmistöön kuuluvien oikeuksia valkoisen miehen ylivallan alla.
Kiinnostukseni Amerikan alkuperäiskansojen historiaan heräsi intiaanisatujen, kuten Pocahontaksen myötä. Aikuistumiseksi voi kai kutsua sitä, että nykyisin perehdyn villin lännen vaiheisiin tietokirjojen avulla. Tex kuitenkin pysyy sisäisen intiaaniprinsessani päiväunien kohteena.
Väitän myös, että lännen sankari ymmärtää amerikkalaisesta demokratiasta enemmän kuin maan tämän hetken johtavat poliitikot. Joten Donald Trump ja kumppanit, vahva suositus!

