Paskapuhetta sivistyksen kehdosta
Kyllä, Tampereen yliopistossakin kiusataan.
Teimme Aviisissa kyselyn kiusaamisesta yliopistolla. Kyselymme arvokkainta materiaalia ovat avoimet vastaukset, jotka ovat tuottaneet tietoa siitä, missä ja milloin kiusaamista esiintyy ja minkälaista se on. Tätä tietoa jutun tehnyt toimittaja on syventänyt haastattelemalla kyselyyn vastanneita henkilöitä.
Kiusaamisen olemassaolo ei itsessään ole kovin mullistava tieto. Päinvastoin: pystyimme jo etukäteen olettamaan, että kiusaamista esiintyy Tampereen yliopistossakin. Yllättävää on kuitenkin se, miten jotkut suhtautuvat asiaan.
Olisi kummaa, jos tämän ikäisten ihmisten välillä olisi vieläkin kiusaamista – aikuisiahan tässä ollaan!
Paskapuhetta!
On ongelmallista ajatella, että Tampereen yliopisto olisi jonkinlainen kiusaamisesta vapaa saareke.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n mukaan peruskoulujen kasi- ja ysiluokkalaisista pojista 7 prosenttia ja tytöistä 5 prosenttia ilmoitti vuonna 2015 joutuvansa koulukiusatuksi vähintään kerran viikossa lukukauden aikana. Luku on samaa luokkaa kuin Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) helmikuussa julkaistussa Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksessa, jonka mukaan 7,5 prosenttia opiskelijoista koki joutuneensa muiden opiskelijoiden kiusaamisen kohteeksi satunnaisesti tai usein. Kyselyyn vastasivat sekä ammattikorkeakoulu- että yliopisto-opiskelijat.
”Vastaanotto oli, että kauhean kiinnostavaa, mutta ei meillä varmaankaan.”
Työterveyslaitoksen mukaan yli 100 000 palkansaajaa kokee joka päivä tulevansa kiusatuksi työpaikallaan.
Jos kiusaamista ei omissa ympyröissä esiinny, se on toki hyvä asia. On silti syytä miettiä, voisiko kiusaamisen tunnistamattomuuden takana olla se, että kohtaamisen sijaan on helpompi katsoa muualle. Tämä on ihan tavallista. Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Maarit Vartia on yksi niistä henkilöistä, joka on nostanut työpaikkakiusaamisen julkiseen keskusteluun 1980-luvun lopun Suomessa. Työpiste-verkkolehden haastattelussa (21.2.2017) Vartia sanoo, että kun hän alkoi luennoida aiheesta, osalla kuulijoista oli vaikeuksia ottaa vastaan tietoa siitä, että aikuiset kohtelevat toisiaan kaltoin työpaikoilla.
”Vastaanotto oli, että kauhean kiinnostavaa, mutta ei meillä varmaankaan.”
Korkeakoulukiusaaminen on työpaikkakiusaamista tuoreempi puheenaihe. YTHS otti kiusaamiskysymykset terveystutkimukseensa vuonna 2008.
Vaikka data puhuu puolestaan, akatemiassa ilmiön havaitsemista haitannee tietynlainen elitismi: mehän edustamme ylintä opetusta ja tutkimusta, hyvänen aika. Kiusaamiseen taas liittyy tympeitä ymmärtämättömyyden ja heikkouden mielikuvia, jotka sopivat huonosti sivistyksen kehtoon. Eihän meillä sentään.YTHS:n lukujen pohjalta laskettuna voi arvioida, että yli 20 000 opiskelijaa joutuu muiden opiskelijoiden kiusaamiksi korkeakouluissa.
Kiusaamisen kuittaaminen paskapuheena tuo esiin provosoimishalua (onnea, tartuin syöttiin) mutta myös ajattelemattomuutta.
Kiusaamiskokemuksen mitätöiminen on yksi kiusaamisen muoto – yhtä lailla kuin vaikkapa vähätteleminen, nolaaminen, pilkka ja kaverisuhteiden vahingoittaminenkin.