Klassikkoni: Plié ennen hyppyä
Kaikki näyttää niin kevyeltä.
Jalat nousevat ja loikat kuljettavat läpi salin. Olen neljätoista ja kiinnostunut yhteiskunnallisten asioiden sijaan siitä, mikä nutturaverkko pitäisi hiukset koossa koko balettitunnin. Vaalikeskustelut ja uutiset ovat tylsiä, tanssiminen kivaa.
Nyt voin jo todeta, että kahtiajakoni yhteiskunnallisten asioiden ja tanssituntien välillä oli aivan turha. Itse asiassa tanssiessa opin ajattelemaan.
Yksi tärkeimmistä opeista oli pohjatyön tärkeys. Kun ala-asteella aloitin baletin, piti ensiksi oppia seisomaan oikein. Vasta sen jälkeen oli mahdollista alkaa kävellä ryhdikkäästi. Perusteet opeteltuaan saattoi jossain vaiheessa jo hypätä, ehkä pyöriä piruetinkin.
Ja vaikka osaisi jo paljon, ei perusteista saa lipsua. Jokaista hyppyä tulee edeltää syvä ja huolellinen plié: polvien sitkeä koukistus, pohjatyö, josta ponnistusvoima lähtee. Ilman sitä hyppy ei suju suunnitellusti, vaan nilkka voi nyrjähtää ja polvet voivat mennä sijoiltaan.
Ja miten kaikki tämä liittyy ajattelemiseen? Tanssiessa opin arvostamaan sitkeää ja huolellista valmistelua myös tanssisalien ulkopuolella. Huonot päätökset ja toimimattomat ajatusmallit on usein rakennettu juuri hataran pohjatyön päälle.
Päätöksentekijöitä katsellessa mietinkin välillä, että nyt on taas unohtunut jotain tärkeää: plié ennen hyppyä.

