Uutiset
7.4.2017

Puntari: puolueella vai ilman?

Priyanka Patil/ 123RF

Mikael Mattila, teksti

Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn maine punaisena ylioppilaskuntana on ollut tiukassa. Miten se pätee, kun tarkastellaan ylioppilaskunnassa aktiivisten hallituslaisten suuntaa hallituspestin jälkeen? Entä jatkavatko politiikkaan lähteneet sitoutumattomien ryhmien edustajat yhä sitoutumattomina?

Nousussa: Tampereen yliopiston politiikan tutkimuksen opiskelijoiden TARU-projekti kartoitti vuoden 2015 eduskuntavaalien alla Tampereen eri koulutusalojen yliopisto-opiskelijoiden puoluekantoja.

Tutkimus kertoo, että opiskelijoiden suosikkipuolue on vihreät, ja toisena punaista mainetta perinteisesti kantaneessa ylioppilaskunnassa tulee vasemmistoliitto. Perussuomalaiset jäävät listan häntäpäähän.

Ylioppilasliikkeessä on pitkään väännetty siitä, voiko uskottava edunvalvoja olla oikeasti poliittisesti sitoutumaton. Vaikka ylioppilaskuntavaikuttamisen voisi sinällään katsoa olevan viatonta yhteisen edun ajamista, saattavat poliittiset voimasuhteet kärjistyä edustajistokokouksissa paljonkin. Tässä mielessä yliopistopolitiikan voi sanoa ainakin valmistavan aktiiveja isommille areenoille.

Tamyn hallituksessa on parin viime kuntavaalikauden eli vuosien 2008–2017 aikana toiminut 71 henkilöä. Ylioppilaskunnassa heistä 31 on edustanut jotakin poliittista edustajistoryhmää loppujen kuuluessa sitoutumattomiin. Hallitusjäsenyys edellyttää mandaattia joltakin edustajistoryhmältä, ja hallituksen valitsee Tamyn edustajisto.

TARU-projektin tutkimustulokset tuntuvat pätevän myös hallitukseen: 31 hallituslaisesta jopa 15 on kuulunut Vihreän vasemmiston edustajistoryhmään. Toiseksi suurin edustus on ollut Vihreällä listalla kahdeksalla paikalla.

Muiden poliittisten ryhmien edustuksen voi laskea yhden käden sormilla. Yhtään perussuomalaista Tamyssa ei ole toiminut.

Selvityksen perusteella käy ilmi, että hallituslaiset ovat edustaneet eri vaaleissa varsin sitkeästi. Vuoden 2017 kuntavaaleissa Tampereen valtuustoon pyrkii kymmenen hallituslaista. Ehdokkaita löytyy vihreistä, vasemmistoliitosta, keskustasta ja kokoomuksesta.

Tämän lisäksi Tamyn hallituksesta on ponnistettu poliittisten nuorisojärjestöjen johtoportaisiin ja valtion virkoihin.
Löytyypä entisten hallituslaisten joukosta yksi kunnanjohtajakin.

 

Laskussa: Sitoutumattomien hallituslaisten taustoja tutkiessa paljastuu, että osa heistäkin on lopulta valinnut puolueensa. Kaikkien hallituslaisten poliittisia intressejä on tietenkin lähes mahdotonta selvittää, mutta tähän katsaukseen löytyi ainakin 13 sitoutumattomiin kuulunutta hallituslaista, jotka ovat sittemmin vaikuttaneet puolueissa.

Sitoutumattomien keskuudessa suosituimmiksi puolueiksi paljastuvat vihreät ja kokoomus. Myös muutama keskustan, SDP:n ja vasemmistoliiton toimija löytyy. Tämä porukka edustaa myös kevään kuntavaaleissa: kymmenestä ex-hallituslaisesta viisi on Tamyn luottamustoimensa aikana edustanut sitoutumatonta edustajistoryhmää.

Sitoutumattomuus herättää ylioppilasliikkeessä kahtalaisia reaktioita. Yhtäällä se on tärkeää, koska se houkuttelee puolueita vieroksuvia äänestäjiä. Samalla sitoutumaton edustajistoryhmä voi olla ideologisesti kirjava, jolloin sille annettu ääni voi lipsahtaa erilaisia arvoja kannattavalle ehdokkaalle.

Ylioppilaskunnan ulkopuolisessa politiikassa oma joukkonsa on valittava – sen on enemmistö hallituslaisistakin tehnyt.

 

Kirjoittaja on vapaa toimittaja, joka oli Tamyn hallituksessa vuonna 2015 Vihreän vasemmiston edustajana, mutta ei enää ole poliittisesti aktiivinen.

 

71 henkilöä

Otantana olivat Tamyn hallitukset kahden viime kuntavaalikauden ajalta. Tamyn hallituksissa on vuosina 2008–2017 toiminut 71 henkilöä.

Tamyn hallitusten kokoonpanot edustajistoryhmineen löytyvät ylioppilaskunnan nettiarkistoista.

Hallituslaisten puolueyhteydet selvitettiin etupäässä googlaamalla. Jos hallituslainen ei tämän perusteella näyttänyt olevan puoluepoliittisesti aktiivinen, ei häntä sellaiseksi laskettu.

Kommentoi

Kirjoita allaolevaan kenttään sana "yliopisto"