Tiede
28.11.2017

Ohi on! ”Viikset muistuttivat joka aamu peilistä, että nyt saatana teet sen”

Väinö Vasara, teksti ja kuva

RETRIITILLE LÄHTEMISESTÄ ei ensimmäisenä tulisi mieleen sisäpihalle tepastelu tohveleissa ja kylpytakissa. Se oli kuitenkin diplomityönään saunaretriitin suunnitelleen Pauli Kangasniemen ajatus: Tuoda rauhoittumiselle pyhitetyt tilat keskelle kaupungin arkea. Sisäpihoille kaavailtu retriitti yhdistää rauhoittumisen, kuntoilun ja vaikka etätöiden tekemisen – hyviä löylyjä unohtamatta.

”Porukkasaunomiset ja saunaryyppäjäiset eivät ole mun juttu. Halusin tehdä yhteissaunan, joka on suunniteltu isolle porukalle, mutta mahdollistaa yksityisen saunakokemuksen.”

Kangasniemi keksi diplomityölleen aiheen, kun hän oli perustamassa saunaseuraa kaveriporukkansa kanssa. Hän halusi suunnitella tilan, jonne pääsee pakoon kaupungin vilinää. Julkiset saunat tuntuivat Kangasniemestä aina tupaten täysiltä, ja niissä tietty porukka dominoi ilmapiiriä.

”Siitä lähti saunan suunnittelu ja saunomiseen perehtyminen. Mitä sauna oikeastaan on?”

 

KANGASNIEMI TEKI taustatutkimusta eri kulttuurien saunoista. Monen saunakulttuurin hengellinen ulottuvuus kiehtoi Kangasniemeä. Historiallisesti Aasiassa ja Euroopan saunakulttuureissa saunoja ovat alun perin tarjonneet juuri munkit ja kirkolliset tahot. Rooman, Kreikan ja Lähi-idän kylpy- ja saunatraditiot taas keskittyivät puhdistautumisen lisäksi kehon ja mielen hoitoon. Tätä ajatusta Kangasniemi halusi tuoda esiin tilojen suunnittelulla.

”Retriitin ajatuksena on, että jokaiselle toiminnolle, oli se sitten saunominen, peseytyminen, ruoanlaitto tai rauhoittuminen, on oma tilansa, joka mahdollistaa ajatuksen kanssa keskittymisen siihen mitä tekee. ”

Kangasniemi kiinnitti suomalaisen saunan historiassa huomiota siihen, kuinka korttelisaunat ovat hävinneet katukuvasta. Taloyhtiöiden saunoissa löylyt ovat usein huonolaatuisia, tilat ankeita, ja saunasta joutuu kiirehtimään pois seuraavien alta. Kangasniemi huomasi, että Helsingin sisäpihat ovat usein vajaakäytöllä tai esimerkiksi parkkipaikkoina.

”Mikä olisi sen parempi, kuin rauhoittumispaikka keskellä omaa korttelia?”

 

ITSE DIPLOMITYÖN tekeminen ei sujunut ongelmitta. Valmistumista hidasti oman yrityksen pyörittäminen diplomityön tekemisen rinnalla. Motivaatio jaksamiseen löytyi lopulta naamakarvoituksesta. Vuosi sitten hän päätti pitää movemberit naamassa, kunnes työ on palautettu.

”Viikset muistuttivat joka aamu peilistä, että nyt saatana teet sen.”

 

DIPLOMITYÖ

“SAUNARETRIITTI”

Mitkä on mitat? 128 sivua.

Kauanko kesti? Kolmisen vuotta.

Ottiko koville? Otti kyllä. Suosittelen kaikille, jotka aloittelee diplomityön tekoa, että jättäkää kaikki muu ja tehkää työ ensin pois alta. Sen jälkeen on elämä avoinna.

Innostuitko asiasta? Todellakin. Mielelläni profiloituisin saunasuunnittelijana, jos arkkitehdin hommia pääsen jatkossa tekemään enemmänkin.

Kommentoi

Kirjoita allaolevaan kenttään sana "yliopisto"