FAKTATUTKA: Onko itkemisestä jotain hyötyä terveydelle?

LEENA PIHKALA, teksti

Hyvinvointimedia ja karjalaisten itkuvirsien kansanperinteen airuet vakuuttavat, että itkemisellä on parantava voima. Kannattaisiko itseään hoitaa parkumaratonilla?

PROFESSORI Veikko Surakka Tampereen yliopistolta ei ole yksiselitteisesti sitä mieltä, että itkeminen olisi erityisen hyödyllistä. Itkun fysiologisista hyvää tekevistä ominaisuuksista ei juuri ole näyttöä – ainakaan vielä.

”Labratutkimuksissa, joissa itku on indusoidu, osallistujille tulee paha mieli. Tämä on tietysti luontevaa siinä mielessä, että labratutkimukset ovat tietyssä mielessä epäluonnollisia tapahtumia.”, Surakka kertoo.

Surakan mukaan paljon itkevät ihmiset eivät ole ainakaan syketason perusteella voi vähän itkeviä ihmisiä paremmin. On myös jonkin verran näyttöä siitä, että paljon itkevien immuunijärjestelmä toimisi jopa huonommin kuin vähän itkevien. Syitä voi toki olla monia.

”Esimerkiksi paljon sairastavat ihmiset voivat murehtia hyvinvointiaan muita enemmän”, Surakka pohtii.

IHMISET KERTOVAT haastattelututkimuksissa kuitenkin itkun helpottavan heidän oloaan. Esille nousee myös toistuvasti se, että surun hetkellä sosiaalisella tuella on suuri merkitys. Kun murheen kielellistää läheisen kanssa, on helpompaa olla ratkaisukeskeinen. Väkisin ei kuitenkaan tarvitse itkeä.

Hallinnan tunteen menettäminen voi olla haitallista, eikä itkemättömyydellä ole toistaiseksi todistettu olevan negatiivisia terveysvaikutuksia.
Kun itkemisen aloittaa, sitä voi olla vaikea saada loppumaan. Toisaalta sitä saatetaan tarkoituksella tavoitella esimerkiksi liikuttavia ohjelmia katsomalla.

Mikä Surakkaa itseään itketti viimeksi?

”Uusi Tuntematon sotilas -elokuva”.