KOLUMNI: Lantti voittaa todennäköisyydet
JOHANNA JUNTTILA, teksti
HAKISINKO OPISKELEMAAN toista alaa? Haluanko sitoutua seurustelukumppaniini loppuiäksi? Minne hakeutuisin vaihto-oppilaaksi? Kumpi gradun aihe on parempi?
Näitä kysymyksiä pohtii kai jokainen. Kinkkisyys piilee siinä, että informaatiota ja epävarmuustekijöitä on niin paljon, ettei valintojen eri vaikutusten todennäköisyyttä voi luotettavasti laskea. Eikä tarvitsekaan, lohduttaa kirjassaan Riskitietoisuus psykologi Gerd Gigerenzer, joka johtaa Hardingin riskitaitokeskusta Ihmisen kehityksen Max Planck -instituutissa Berliinissä. Gigenzer osoittaa tutkimuksin, että kaiken mahdollisen informaation huomioiminen ei useinkaan johda parhaisiin päätöksiin, päinvastoin.
Epävarmuuden vallitessa kannattaa luottaa pikemminkin tiedon karsintaan ja yksinkertaisiin nyrkkisääntöihin.
ARJESSA MONEEN sopivia päätöksentekomalleja ovat esimerkiksi neuvon pyytäminen asiantuntijalta tai vertaisten matkiminen. Kokemus on kehittänyt graduohjaajallesi vahvan intuition, joten kysy, kummasta aiheesta hän itse tekisi tutkielman, älä sitä, kumpaa aihetta hän sinulle suosittelee, silloin hän voi ajatella liian monimutkaisesti. Vaihtokohdetta voi etsiä väsäämällä yökaudet exceleitä eri yliopistojen opinto-ohjelmista, mutta yksinkertaisempaa on hakea sinne, minne opiskelukaveritkin eniten haluavat, ja mistä olet kuullut muilta kehuja.
Rakkaudessa tiedonkeruun maksimointi osoittaa mahdottomuutensa. Et voi testata läpi tai edes tavata kaikkia kumppaniehdokkaita, tai jos yrität, sinä ja valittusi olette jo ikäihmisiä, kun olet valmis sitoutumaan – jos hän siis yhä on vapaana. Käytännössä on toimivampaa miettiä omia odotuksia puolisosta ja pitäytyä ensimmäisessä henkilössä, joka ne tyydyttävästi täyttää – ja johon rakastut.
ENTÄ SE lantti? Voit listata nykyisen ja uuden opintoalan plussat ja miinukset, mutta tärkeämpää on päättää, kumpi on kruuna ja kumpi klaava. Kolikko ilmaan ja koppi! Ehkä sinun ei tarvitse katsoa lopputulosta.
Saatat jo tuntea, kumman puolen haluaisit nähdä.