Onko konsistori jotain syötävää? Entä mikä on provosti? Aviisin pieni suuri T3-sanakirja auttaa

ESA KESKINEN, teksti
123rf, kuva

Tampere 3

Tampere 3 (T3) on valtakunnan tason koulutuspoliittinen projekti, jossa Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen yliopisto yhdistyvät yhdeksi yliopistoksi, jonka yhteydessä tulee toimimaan myös Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK.

Tampere 3 -voimaanpanolaki velvoittaa uuden korkeakouluyhteisön aloittamaan 1.1.2019. Aloittaessaan yliopisto on Suomen toiseksi suurin yliopisto.

Helmikuussa Tampere 3 -uudistuksen johtajana aloitti Tampereen entinen pormestari Anna-Kaisa Ikonen (kok.), mutta siirtyy kokoomuksen ministeriryhmän valtiosihteeriksi huhtikuun alussa.

Tampereen korkeakoulusäätiö

Tampereen korkeakoulut yhdistävä Tampereen korkeakoulusäätiö perustettiin 20.4.2017.

Säätiön hallitukseen kuuluvat johtaja Marja Makarow (pj), konsernijohtaja J.T. Bergqvist, erityisasiantuntija Linda Soikkeli, professori Liisa Husu, johtaja Pekka Puustinen, pormestari Lauri Lyly ja professori emeritus Risto Nieminen.

Helmikuun 2018 alussa säätiön hallitus aloitti uuden säätiömuotoisen Tampereen yliopiston siirtymäkauden hallituksena, joka teki päätökset johtosääntöön liittyen ja valitsee rehtorin.

Johtosääntö

Johtosääntö määrittää sen, mitä organisaatio tekee, ketkä tekevät päätöksiä ja miten ne päätökset tehdään. Johtosäännössä määritellään myös konsistorin toimintaa ja sen kokoonpanoa.

Konsistori

Konsistori on koko yliopistoyhteisön yhteinen monijäseninen toimielin, joka valitaan vaaleilla. Se päättää hallituksen nimittämisestä ja sen toimikauden pituudesta.

Konsistori päättää myös esimerkiksi tutkinto-ohjelmista, opetussuunnitelmista ja tutkintovaatimuksista sekä opiskelijoiden valintaperusteista. Tampereen uuden yliopiston konsistorissa tulee olemaan 19 jäsentä. Aalto-yliopiston konsistorissa jäseniä on myös 19, eikä valinta noudata tasakolmikantaa. TTY:n konsistorissa on 10 jäsentä. Aallossa ja TTY:llä kaikilla on kuitenkin varajäsenet, kun Tampereelle ehdotetun konsistorin jäsenillä ei ole varajäseniä.

Kollegio

Julkisoikeudellisen yliopiston hallintoelin, joka muun muassa vahvistaa yliopiston hallituksen kokoonpanon ja myöntää tili- ja vastuuvapauden hallitukselle. Tampereen yliopiston kollegiossa on 45 jäsentä, jotka valitaan henkilökunnasta, professoreista ja opiskelijoista. Uudessa säätiöyliopistossa kollegion korvaa konsistori. Konsistori vastaa tehtäviltään osin kollegiota, osin hallitusta ja osin tiedekuntaneuvostoja.

Nimityskomitea

Konsistori asettaa rehtorin nimityskomitean ja nimittää hallituksen jäsenet nimityskomitean tekemästä esityksestä. Kolme nimityskomitean jäsenistä edustaa säätiöyliopiston perustajia, kun kolme muuta jäsentä edustavat yliopiston professorikuntaa, muuta opetus- ja tutkimushenkilökuntaa ja opiskelijoita siten, että kustakin näistä on yksi jäsen.

Provosti

Eräänlainen akateeminen pomo, joka toimii tutkimuksen ja koulutuksen rehtorina. Provosti on konsistorin puheenjohtaja ja hänet valitsee hallitus rehtorin esityksestä. Tällä hetkellä Suomessa on provosti Aalto-yliopistossa.

Säätiöyliopisto

Säätiöyliopisto on säätiöksi organisoitunut yliopisto, jonka ylimpiä toimielimiä ovat hallitus, rehtori ja yliopiston yhteinen monijäseninen hallintoelin. Suomessa on kaksi säätiöyliopistoa, Aalto-yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto (TTY). TTY on toiminut vuodesta 2010 alkaen säätiöyliopistona. Sen toimielimiä ovat hallitus, rehtori ja yliopiston yhteinen monijäseninen konsistori. Säätiöyliopiston yksityisoikeudellisesta luonteesta huolimatta yliopiston ja sen opiskelijoiden välinen oikeussuhde on julkisoikeudellinen. Kun säätiöyliopisto toteuttaa sen julkista tehtävää, eli koulutusta tai tutkimusta, sitä koskevat samat julkisuuslain pykälät ja muut viranomaistoimintaa määrittävät seikat, kuin julkisoikeudellistakin yliopistoa.

Julkisoikeudellinen yliopisto

Julkisoikeudellinen yliopiston, kuten Tampereen yliopiston, päättäviä elimiä ovat lain mukaan hallitus, rehtori ja yliopistokollegio. Hallitus muodostuu kolmikannasta ja ulkopuolelta valittavista henkiöistä, joita on vähintään 40 prosenttia.

Kolmikanta ja tasakolmikanta

Kolmikanta tarkoittaa yliopiston eri ryhmien, eli professorien, muun henkilökunnan ja opiskelijoiden, edustusta yliopiston päätöksenteossa.

Säätiöyliopistoon ja julkisoikeudelliseen yliopistoon edellytetään laissa kolmikantaa monijäsenisiin toimielimiin, kuten konsistoriin ja kollegioon, sekä tiedekunnan tason rakenteisiin.

Säätiöyliopiston hallitukseen ei edellytetä kolmikantaa, mutta julkoisoikeudellisen yliopiston hallitukseen edellytetään. Tasakolmikannalla tarkoitetaan tasalukuista edustusta yliopiston eri ryhmien välillä.

Tulevan yliopiston konsistori ei muodostu tasakolmikannan mukaisesti, sillä kaikkien ryhmien edustajia ei ole yhtä montaa. Tasakolmikanta toteutuu kuitenkin uuden yliopiston tiedekuntaneuvostoissa.

Yliopiston itsehallinto

Yliopistoille on turvattu perustus- ja yliopistolaissa itsehallinto. Yliopistoilla on itsehallinto, jolla turvataan tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus.

Itsehallintoon kuuluu päätöksenteko-oikeus sisäiseen hallintoon kuuluvista asioista. Esimerkiksi nyt esitellyn säätiömallin on katsottu luovuttavan yliopistojen päätäntävaltaa ulkopuolisille, kuten suurten yritysten edustajille.