Kaikki eivät tarvitse tutkintoa päästäkseen yliopistoon – Harvempi kuitenkin hakee erivapautta

Entistä harvempi yrittää päästä yliopistoon ilman toisen asteen tutkintoa. Opiskelupaikan voi saada avoimen yliopiston kautta tai menestymällä oppiainekohtaisessa kilpailussa.

TIINA HEIKKILÄ, teksti

123RF, kuva

YLIOPISTOON VOI päästä opiskelemaan valintakokeella, vaikka ei olisi tutkintoa toiselta asteelta.

Tampereen yliopistoon pääsy ilman toisen asteen tutkintoa edellyttää, että hakija hakee erivapautta osallistua valintakokeeseen ja menestyy siinä.
Yliopisto-opiskelun eli korkeakoulukelpoisuuden ehto on toisen asteen tutkinto, joka yleisimmin on ylioppilastutkinto. Yliopistolain mukaan yliopisto voi ottaa opiskelijakseen myös henkilön, jolla se toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet.

ILMARI HYVÖNEN opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoo, että ilman toista tutkintoa yliopistoon hakevien ja hyväksyttyjen määrä on niin pieni, että ilmiötä ei erikseen tilastoida. Ilman toisen asteen tutkintoa hakevien hakukäytännöt vaihtelevat yliopistoittain.

Opiskelupaikka yliopistosta on mahdollista saada myös avoimen yliopiston kautta, vaikka toisen asteen tutkintoa ei olisi. Opintokoordinaattori Pia Paulamäki Tampereen yliopistosta kertoo, että erivapaus myönnetään useimmille.

Eniten erivapaushakemuksia on tullut yhteiskuntatieteellisille ja humanistisille aloille. Periaatteessa erivapautta voi kuitenkin hakea mille tahansa alalle.
Viime vuosina erivapauden saaneet ovat menestyneet suhteellisen hyvin valintakokeissa.

TAMPEREEN YLIOPISTO myönsi 15 erivapautta osallistua valintakokeeseen vuonna 2016. Erivapauden saaneista pääsi sisään neljä. He tulivat valituiksi englannin kieleen, saksan kieleen yhteiskuntatutkimukseen ja tietojenkäsittelytieteeseen. Kaksi hakemusta hylättiin. Vuonna 2015 erivapaus myönnettiin 13 hakijalle ja yksi heistä valittiin opiskelemaan englannin kieltä.

2017 erivapautta haki kuusi, ja heille vapaus myönnettiin, mutta opiskelijaksi ei valittu ketään hakijoista.

”Erivapaushakemusten määrä on ainakin Tampereen yliopistossa vähentynyt”, Pia Paulamäki sanoo.

Hakemuksia tuli Tampereen yliopistoon kolmisenkymmentä vuodessa vielä 2000-luvun alkupuolella ja määrä on selvästi vähenemään päin.
Nykyisin Tampereen yliopisto ei myönnä erivapauksia niille, joilla lukio-opinnot ovat selkeästi kesken.

”Jos lukio on taas jäänyt vuosia sitten kesken ja on esimerkiksi jotain haettuun alaan liittyvää harrastustoimintaa, myönnämme erivapauden”, sanoo Paulamäki.

LUKIOLAINEN VOI saada yliopistosta opiskelupaikan esimerkiksi menestymällä oppiainekohtaisissa kilpailuissa.

Useimmat opiskelupaikalla palkitsevat kilpailut ovat matemaattis-luonnontieteellisiä. Esimerkiksi Helsingin yliopiston fysikaalisten tieteiden kandiohjelman paikka irtoaa kansallisissa fysiikkakilpailussa kärkijoukkoon sijoittumalla.

Paikan saaminen edellyttää kuitenkin korkeakoulukelpoisuutta, eli käytännössä ylioppilastutkinnon tekemistä loppuun.

Jos tutkinto on, mutta sitä ei voi todistaa asiakirjoin, yliopisto voi myöntää oikeuden osallistua valintakokeeseen. Näin voi olla pakolaisten kohdalla.
Erivapaus edellyttää viranomaispäätöstä, joka todistaa pakolaisuuden kuten turvapaikkapäätöstä tai oleskelulupaa.