Näin on: Kun viihteestä tuli totta

ROOPE TUKIA, teksti

HOUSE OF CARDS on mielestäni yksi kaikkien aikojen parhaista tv-sarjoista. Oman edun tavoittelu juonittelun, manipulaation ja asioiden peittelyn avulla on äärimmäisen laadukasta viihdettä kotisohvalla, kuin politiikkaintoilijan sosiaalipornoa fiktiivisestä maailmasta. Koulutuspoliittinen vaikuttaminen Tampere3:n keskellä on tuonut ruutuviihteen jokapäiväiseen todellisuuteeni.

Elän työssäni maailmassa, jossa totuuden merkitys on murtunut. Se, mikä joskus oli viihdettä, on nyt raakaa todellisuutta ilman tahojen molemminpuolista kunnioitusta. Ympärilläni näen pelkoa ja sekaannusta. Kunnioituksen puute tekee vihaiseksi. Se motivoi. Sen aliarvioiminen on virhe.

Muutaman yksilön keskinäinen pelaaminen hajota ja hallitse -politiikalla on silti ollut kaunista katseltavaa.

”Määrittele säännöt ja menestyt” on elänyt vahvana periaatteena. Entä sitten, kun menestys päättyy?

Frank Underwoodin maailmassa palaset alkoivat pudota yksi kerrallaan. Purot muodostivat virran, joka näytti demokratian olevan yksilöä suurempi. Voitte piilotella, manipuloida ja edistää omaa etuanne lain ja yhteisön kustannuksella, mutta valitettavasti yksikään valtakausi ei ole ikuinen.