Söin vähän huonosti ja nyt turvottaa – Suolisto on hyvinvoinnin kuumimpia trendejä, mutta eikö se ole vähän outoa?
TUIJA SILTAMÄKI, teksti
123RF, kuva
KUN MAAJUSSILLE morsian -ohjelmasta tuttu näyttelijä Miia Nuutila ryhtyi kuutisen vuotta sitten jogurtin mainoskasvoksi, televisiota katsova kansa villiintyi.
Päivästä toiseen hilpeä Nuutila ylisti Activia-jogurttia ja kertoi, miten hyvä olo sen syömisestä tulee. Vauva-foorumien mammat alkoivat inhota Nuutilaa intohimoisesti. Meni maku koko eukosta, kirjoitettiin. Söin vähän huonosti ja nyt turvottaa, muualla naureskeltiin.
Mutta enää ei naureskella.
SUOLISTO ON hyvinvoinnin kuumimpia trendejä. Se on helppo havaita, kun luo vilkaisun vaikkapa kirjakauppojen hyvinvointihyllyihin.
Akateemisen kirjakaupan valikoimassa on neljä eri suolikirjaa, muun muassa huippusuosittu vuonna 2015 julkaistu Suoliston salaisuus sekä uudempi Vatsan viisaus ja suoliston salat.
Suomalaisen kirjakaupan nettikaupassa suolisto-hakusanalla esiin kilahtaa 27 teosta. Kansissa on litteitä vatsoja, autuaasti hymyileviä naisia ja esteettisesti ripoteltuja pähkinöitä.
Katseet kohdistuivat omaan napaan muutamia vuosia sitten, arvioi Maarit Knuuttila. Knuuttila on Helsingin yliopiston kansatieteen dosentti ja ruokatutkija.
Knuuttila vahvistaa havainnon suolten mediadominanssista. Tutkijan mukaan suolet ovat olleet suomalaisessa lehdistössä enemmän esillä viimeiset pari vuotta. Suolet kiinnostavat myös muuta länsimaista maailmaa, ja verkon välityksellä ilmiöt leviävät nopeasti.
Suolilla kesti Knuuttilan mukaan kuitenkin varsin kauan nousta huomion keskipisteeksi. Ensimmäiset artikkelit suoliston hyvinvoinnista kirjoitettiin 1950-luvulla.
SUOLISTON TEHTÄVÄ on käsitellä ravintoa ja irrottaa siitä kaikki elimistölle hyödylliset aineet. Prosessi on monta metriä pitkä ja muutenkin erikoinen. Yksi syy suoliston kiinnostavuuteen voikin olla sen kummallisuus. Knuuttilan mukaan suolisto on vielä melko tuntematon alue, jonka muodostamaa kokonaisuutta on hankala hahmottaa.
”Maksa on maksa ja sydän on sydän.”
Suolissa saattaa siis olla myös uutuudenviehätystä.
”Sydän- ja verisuonisairaudet ovat meillä jo vanhaa perua. Tiedetään, ettei pidä syödä eläinrasvoja eikä suolaa. Maksaa säästää, kun ei käytä alkoholia.”
Knuuttilan mukaan on loogista, että suolet kiinnostavat suomalaisia. Suomalaiset ovat tyypillisesti olleet vatsaongelmaista kansaa.
Viime vuosina sairauksien kirjo on laajentunut, ja lehtien palstoilla on esitelty esimerkiksi ärtyvän suolen oireyhtymä ja Crohnin tauti.
SUOLITRENDI HÄMMENTÄÄ, koska suolista ja niiden toiminnasta ei ole tapana raportoida avoimesti. Pohjimmiltaanhan kyse on siitä, miten ruoka mutkittelee pitkin sisuksia ja muuttuu kakaksi.
”Jos on illallispöydässä vieraita, niin eihän kerta kaikkiaan voi ruveta puhumaan siitä, kuinka suolistoystävällistä tämä ruoka on”, Knuuttila sanoo.
”Äiti voi kysyä pikkulapselta, että kävitkö sä potalla.”
Aiemmin vatsan toimintaa ei ole eritelty näin avoimesti. Aihe on kyllä kiinnostanut ennenkin, mutta silloin puhuttiin yleensä häveliäästi vatsasta. Pohdittiin, mikä piimä on hyvää vatsalle tai mitkä ruuat ovat vatsaystävällisiä.
”Syö päivittäin puuroa, viikoittain velliä, tahdothan vatsaasi helliä”, Knuuttila muistelee vanhaa mainosta.
Markettien kylmäosastoillakin on pitkään ollut purkkikaupalla AB-piimää (sisältää asidofilus- ja bifidobakteereja) ja litroittain gefilus-mehuja. Ne sisältävät ”ainutlaatuista Lactobacillus rhamnosus GG maitohappobakteeria”. Kansankielisesti ilmaistuna maitohappobakteerit ovat niitä hyviä bakteereita. Jotkut niistä esimerkiksi parantavat ihmisen immuunipuolustusta.
SUOLIVILLITYS KERTOO myös siitä, että ihmiset ovat todella kiinnostuneita hyvinvoinnistaan. Knuuttilan mukaan näyttää siltä, että ihmisillä on nykyään korostunut tarve huolehtia itsestään – ja entistä kokonaisvaltaisemmin.
”Ihmisillä on valtavasti aikaa miettiä oman suolensa kiemuroita.”