Kulttuuri
17.8.2018

Kaikki tekevät tai vähintään kuuntelevat podcasteja, mutta miten niistä tuli niin suosittuja? Soitimme podcast-keisarille

Kuvan henkilö ei liity tapaukseen.

PETRA VIITANEN, teksti
123rf, kuva

 

MUUTAMA VUOSI sitten “kaikki” alkoivat puhua podcasteista.

Noihin aikoihin Suomessa alkoi podcastien suosion toinen aalto, kertoo Olli Sulopuisto. Sulopuisto on Suomen virallinen “podcast-keisari”, joka pyörittää toimittaja Veera Luoma-ahon kanssa Toimitus-yritystä, joka muun muassa tuottaa podcasteja.

“Podcastit syntyivät 2000-luvun alkupuolella Amerikassa, josta ne tulivat myös aika pian Suomeen. Into hiipui, kun podcasteilla ei tehty niin paljon rahaa”, Sulopuisto kuvailee ensimmäistä aaltoa.

Kun toinen aalto alkoi, moni asia oli muuttunut. Podcastien kuuntelemisesta oli tullut huomattavasti helpompaa.

“Ennen piti ladata jakso kannettavalle soittimelle tai kuunnella tietokoneelta. Nyt puhelimissa on valmiiksi sovellus, joiden avulla voi jaksoja kuunnella.”

 

YKSI SYY podcastien suosiolle on Sulopuiston mukaan se, että niitä voi kuunnella muita asioita tehdessä. Podcastien aika on silloin, kun kädet ja silmät ovat varattuja, esimerkiksi siivotessa tai lenkillä. Radio kelpaa taustahälyksi, mutta podcasteja kuunnellaan keskittyneesti.“

Varsinkin korvanapeilla kuunnellessa puhuja juttelee suoraa korvaan. Siinä on potentiaalia luoda intiimi kuulijasuhde.”

Lisäksi Sulopuistolla on muutama muu teoria siitä, miksi podcastien kuunteleminen on kasvussa.

Amerikassa ja Ruotsissa podcastit ovat olleet suosittuja jo pidempään, ja nyt ilmiö on siirtymässä myös Suomeen. Täällä suosio ruokkii itseään. Moni pohtii, pitäisikö podcasteja tehdä, kun muutkin niitä tekevät. Näin myös sisältötarjonta on kasvanut monipuolisemmaksi.

 

INTERNETIN MYÖTÄ podcastien tekemisestä on tullut helpompaa.

Perinteisen median ja journalismin tekijöinä ovat Sulopuiston mukaan usein koulutetut ja keski-ikäiset valkoiset, mutta podcasteissa samanlaista hierarkiaa ei ole. Maailmalla on nähtävissä, että vähemmistöjen edustajat tekevät jaksoja omille ryhmilleen. Podcasteja on myös vaikea “vihakuunnella”, ja siksi niissä on helpompi keskustella vaikeistakin asioista.

“Podcast pitäisi kuunnella ensin, ennen kuin sitä voi kommentoida. Veisi se ainakin kolmekymmentä minuuttia”, Sulopuisto sanoo.

Vaikka ohjelmatarjonta on lisääntynyt, on myös podcasteja joista julkaistaan vain muutama jakso. Se ei Sulopuiston mielestä vastaa podcastien tarkoitusta, sillä niihin kuuluu oleellisesti sarjajatkuvuus.

“Huomataan, että tekeminen viekin aikaa, eikä ole pelkkää jutustelua kaverin kanssa tunnin verran viikossa”, Sulopuisto pohtii keskeytysten syitä.

 

TOISINAAN VITSAILLAAN siitä, että jokaisella, joka on joku, on oma podcast. Viime aikoina esimerkiksi bloggaajat ja “influencerit” ovat alkaneet julkaista omia podcast-jaksojaan. Erityisesti Suomessa esillä on trendi, jossa influencerit perustavat oman podcastin, jossa “pari kaveria juttelee”.

Perinteinen ajatus onkin, että podcasteissa on muutama henkilö keskustelemassa tietystä aiheesta. Sulopuisto kertoo, että maailmalla on kuitenkin useita esimerkkejä siitä, mitä podcastit voivat olla.

“Muutaman minuutin juttelu hampaiden pesua varten, fiktio-
podcastit, nukahtamista varten tehdyt jaksot. Semmonen ehkä johonkin opiskelijaradioon! Kyllä sieltä jokaiselle löytyy jotain, varsinkin kun suosio kasvaa ja tarjonta lisääntyy.”

Kommentoi

Kirjoita allaolevaan kenttään sana "yliopisto"
  • Mainos