Faktatutka: Maailma on täynnä TV-sarjoja, ja lisää tulee joka viikko – Ketä kiinnostaa?
MINEA KOSKINEN, teksti
HBO NORDIC, kuva
NETFLIX SYÖKSEE uuden sarjan palveluunsa joka viikko, mutta kiinnostaako se ketään? Sarjoja tehdään enemmän kuin koskaan, ja Netflixin tavoite on saada jokainen käyttämään palveluaan. Siksi se segmentoi mahdollisia käyttäjiä loputtomasti.
Kriitikko Kalle Kinnusen mukaan Netflix käyttää dataa ennennäkemättömiä määriä. Sarjoja käsikirjoittavat ihmiset, mutta heidän avukseen on värvätty teknologisia keinoja, joilla ihmiset saadaan ovelasti koukutettua.
”Netflix mittaa kaikkea: kuka katsoo mitä, milloin ja missä kohti he lopettavat katsomisen”, Kinnunen sanoo.
TELEVISION AIKAKAUTENA vallitsi niukkuus. Tuotantoa ja valinnanvaraa oli vähän, ja sarjoja piti katsoa tiettyyn aikaan. Tarina viipaloitiin niin, että mainostaja pääsi väliin. Maksukanavat loivat television rytmistä irrallisen maailman. Kun sarjoja ei enää tarvinnut tehdä mainostaja mielessä, tarinaa sai rakentaa rauhassa.
Samalla budjetit ovat paisuneet. Game of Thrones -sarjan yhden jakson tekeminen maksoi jo ensimmäisellä kaudella 6 miljoonaa. Kuutoskaudelle tultaessa summa oli noussut 10 miljoonaan per jakso. Ennennäkemättömällä rahankäytöllä pitäisi teoriassa saada ennennäkemätöntä laatua.
Kinnunen nostaa esiin The Crownin, joka on Netflixin kallein tuotanto.
The Crown on Kinnusen mukaan periaatteessa kaavamainen, mutta kaava on taitavasti piilotettu. Jaksojen ja kauden rakenne on verkostomainen ja katsoja saa informaatiota taktisesti tiputeltuna. Kiinnostavuutta lisää historiallisuuden ja fiktion sekoittuminen.
KINNUSEN SUOSIKKI on kuitenkin vuosina 2002–2008 kuvattu The Wire. Sarjan yhteiskunnallinen monisäikeisyys on hänestä mieletöntä, vaikka draama on jännittävää ja intensiivistä.
Kinnunen vertaa sarjaa toiseen kovaan nimeen, Breaking Badiin.
”Se on mielettömän jännittävä, mutta siinä on satumainen maailma, joka saa sen kaiken tuntumaan fiktiiviseltä.”
The Wiressa moni asia loksahtaa kohdalleen. Se saa sarjan tuntumaan elämää suuremmalta. Kinnunen ei usko, että enää voisi syntyä yhtä hyvää kapitalistisen yhteiskunnan spektaakkelia, ainakaan samalla reseptillä. Päällepäin sarja ei edes ole uniikki.
”Se kertoo poliiseista ja rikollisista.”
The Wire onkin esimerkki tuotannosta, jollaista algoritmi ei ikinä pystyisi tekemään. Tarina näyttää kehittyvän orgaanisesti ja sitä leimaa humaanisuus.
”Sattuman ja todellisen elämän hämmentävyyden elementti toimii hienosti.”
Ovatko tv-sarjat siis huonontuneet?
“En usko, että ne ovat huonontuneet. Niitä tehdään niin paljon enemmän, että on vaikeampi tehdä sellasia kattavia laatuanalyyseja.”