Pitäisikö opiskelijajärjestöjen varallisuuseroista olla huolissaan? Ei, sanovat SYL ja Tamy

Hervannassa yliopisto myöntää tiloja järjestöille avokätisemmin kuin keskustakampuksella. Löytyykö järjestöille tilaa uudesta yliopistosta?

TUUKKA TUOMASJUKKA, teksti

PITÄISIKÖ OPISKELIJAJÄRJESTÖJEN varallisuuseroista olla huolissaan? Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL:n Teemu Vasaman mielestä ei.

”En käyttäisi taloutta toiminnan ensisijaisena mittarina. Ainejärjestöjen taseiden kokojen sijaan miettisin sitä, mitä järjestö tekee ja tukeeko se opiskelijoiden yhteisöllisyyttä.”

SYL:n hallituksen järjestövastaava Vasama huomauttaa, että järjestöjen varallisuus vaihtelee usein niiden koon mukaan. Samasta huomauttaa Tamyn järjestö- ja viestintäasiantuntija Saana Hytönen.

”Meillä ei ole tarpeen muodostaa kantaa taloudellisesti itsenäisten järjestöjen omaisuuteen tai sen käyttöön.”

JATKOSSA KANTAA joudutaan ehkä ottamaan. Tamy tukee yhteensä 65 yhdistyksen toimintaa vuosittain yhteensä noin 40 000 eurolla. Keskimäärin järjestö sai 620 euroa.

Saana Hytösen mukaan uusi ylioppilaskunta tukee järjestöjä sekä toiminnan laadun että taloudellisen tarpeen perusteella. Tuolloin esille voidaan ottaa kysymys, annetaanko rahaa niille, joilla on hyvää toimintaa, mutta runsaasti rahaa jo omasta takaa.

Esimerkiksi 25 000 euron budjettia pyörittävä politiikan tutkimuksen ainejärjestö Iltakoulu sai suurimman Tamyn myöntämän ainejärjestöavustuksen, noin 1 100 euroa. Aviisin talouskyselyssä se mainitsi avustuksen ”todella tärkeäksi” toiminnan tueksi, vaikka sen osuus on noin viisi prosenttia.

Ylioppilaskuntien yhdistymiskoordinaattorin Jari-Pekka Kanniaisen mukaan keskustelu avustuksen käytännöistä käydään ylioppilaskunnan tulevissa hallituksissa.

”Luulen, että sen päättäminen vie vuosia aikaa. Tällä hetkellä kaikki ovat varovaisia ja haluavat vain, että yhdistyminen menee hyvin.”

KENTIES TALOUDELLISEN epätasa-arvon sijaan tulisi puhua alueellisesta epätasa-arvosta. Kanniaisen mukaan TTY:llä yliopisto on perinteisesti ollut hyvin avokätinen tilojen suhteen. Hän suosittelee kierrosta Sähkötalon kellariin Hervannassa.

”Siellä on kokonainen kellari käytäviä, jotka ovat järjestöjen tiloja ovi ovelta. Se on ainutlaatuinen paikka.”

Tampereen yliopistossa aiemmin opiskellut Kanniainen tunnustautuu hevimusiikin harrastajaksi. Hän ottaa esimerkikseen Tampereen teknillisen yliopiston raskaan musiikin ystävät, tutummin nimettynä TTYkitys.

”Tuntuu absurdilta, että kellarissa on hevimusiikin ystäville oma huone mustaksi maalatulla ovella. En ole käynyt siellä, mutta se on todennäköisesti isompi kuin keskustayliopiston järjestöjen jaettu kahvinkeittokoppi.”

Uudella yliopistolla ei vielä ole tilapäällikköä, mutta Kanniaisen mukaan keskustan yliopistolla etsitään uusia tiloja ainejärjestölle.

”Meillä on ollut yksimielisyys siitä, että ylioppilaskunta ei lähtisi ottamaan keneltäkään tiloja pois.”

KAIKKIIN MYÖNNYTYKSIIN ei uudessakaan yliopistossa suostuta. TTYY:n omistama Teekkarisauna siirtyy uuden ylioppilaskunnan sijaan erilliselle Tampereen Teekkarit -yhdistykselle.

Toimintatapa on tuttu Helsingistä, jossa Kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta lahjoitti omaisuutensa erilliselle säätiölle. Tällöin se ei liittynyt osaksi Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan varallisuutta. Asiaa käsiteltiin korkeimmassa oikeudessa asti, jossa Kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta voitti.

Jari-Pekka Kanniaisen mukaan saunan siirto on sovittu vuosia sitten, eikä Tamy ole haastamassa TTYY:tä oikeuteen asiasta. Hän perustelee siirtoa myös saunan jo ennestään korkealla käyttöasteella.

”On tehty herrasmiessopimus, että teekkarisauna on käytössä muillekin kuin teekkareille, mutta sitä hallinnoivat ja pääosin käyttävät teekkarit. Tamyllä ei ole ollut intressejä puuttua siihen.”