Riia Nummelin pohti gradussaan yksityisyyden katoamista – ”Jotenkin puhelin aina tietää, missä olen, ja osaa kertoa minulle Mikkelin sään”
ROOSA SALMINEN, teksti ja kuva
ENNEN GRADUN tekoa Riia Nummelin ei ollut nähnyt kumpaakaan gradussa analysoimaansa elokuvaa.
Hän kuvaileekin graduprosessiaan sillisalaatiksi, mutta kiinnostuttuaan tilan ja muistin tutkimisesta hän havaitsi, miten ne kietoutuvat yhteen kahdessa Jim Carreyn tähdittämässä elokuvassa.
The Truman Show’ssa kuvataan fiktiivistä tosi-tv:tä Trumanin elämästä. Nummelinin mukaan tv-sarjan katsojille luodaan yhteinen muisti keinotekoisella tilalla.
Eternal Sunshine of Spotless Mindissa taas seikkaillaan päähenkilön pään sisällä. Kivuliaan eron takia Joel päättää poistaa kaikki parisuhteeseen liittyneet muistot.
”Muistojen hävitessä tila hajoaa elokuvan hahmojen ympäriltä todella väkivaltaisesti. Mietin myös, miten omia muistoja voi nähdä aivan toiselta kannalta, jos omasta menneisyydestä paljastuu jotain uutta tietoa, kuten Trumanille käy”, Nummelin kertoo.
TILAN JA muistin lisäksi Nummelin tarvitsi graduunsa vielä yhden yhdistävän tekijän. Hän päätti yhdistää tilan ja muistin yksityisyyteen.
”Olin tutustunut pari vuotta aiemmin ranskalaisfilosofi Michel Foucault’hin. Hänen teoriansa valvontayhteiskunnasta on muokannut omia käsityksiäni yksityisyydestä.”
Foucault’n mukaan yhteiskunnassa eletään valvovan silmän alla, ja rangaistuksen pelossa ihmiset alkavat käyttäytyä hyvin.
Nummelin pitää elokuvien hahmojen reaktioita yksityisyyden loukkaamiseen samaistuttavina. Eternal Sunshinen päähenkilöt ovat hyvin vihaisia ja epäuskoisia. Truman puolestaan muuttuu todella vainoharhaiseksi, kun hän alkaa kiinnittää huomiota ympäristöönsä ja tajuaa, miten keinotekoista kaikki on.
GRADUN JÄLKEEN Nummelin alkoi katsoa elokuvia uudella tavalla.
”En ollut aiemmin tullut ajatelleeksi, miten paljon niissä on yksityiskohtia tai miten tarkasti ne on mietitty.”
Gradu sai myös pohtimaan yksityisyyttä omassa elämässä. Nummelinia ei löydä sosiaalisista medioista. Facebookista hän poistui jo kaksi vuotta sitten, Tumblrista viime kesänä.
Nummelin ajattelee, että elämme tavallaan itse The Truman Show’ssa. Nykyaikana vain pidämme kameroita itse käsissämme.
”Puhelin vahtii meitä koko ajan. Olen yrittänyt pistää kännykästä sijaintietoja pois päältä, mutta jotenkin se aina tietää, missä olen, ja osaa kertoa minulle Mikkelin sään, jos satun olemaan siellä.”
GRADU: Space, memory and privacy in The Truman Show and Eternal Sunshine of the Spotless Mind
Mitkä on mitat?
76 sivua + 4 liitesivua.
Kauan kesti tehdä?
Hyvin tarkkaan kalenterivuosi.
Missä kulutit penkkiä?
Vaihtelin suurin piirtein joka toinen päivä kodin ja yliopiston välillä.
Ottiko koville?
Itkua tuli väännettyä, mutta poikaystävän ja kaverin kanssa pidetyt aivojen nollaus -kahvit olivat terapeuttisia.