Mitä vittua? Miksi luokkaretkirahoja kerätään kiusaamalla ihmisiä?

TUIJA SILTAMÄKI, teksti
123rf, kuva

SUOMESSA ON tapana, että kun pikku palleroiden on aika päästä luokkaretkelle tai leirikouluun, vanhemmat pistetään leipomaan omilla rahoillaan mokkapaloja ja myymään niitä koulun myyjäisissä. Toisinaan lapset keräävät rahaa myymällä ovelta ovelle vessapaperia, kynttilöitä, pikkuleipiä ja pesuaineita.

Mikseivät vanhemmat lahjoita rahaa suoraan leirikoulukassaan?

Onko tällaisessa toiminnassa taloustieteellisesti ajatellen mitään mieltä, Etlan tutkimusjohtaja Mika Maliranta?

Tuosta toiminnasta aiheutuu hyvinvointitappioita. Tässä kidutetaan pienten summien takia isoa joukkoa.

Ketkä tästä toiminnasta kärsivät?

Lapsipolot, jotka joutuvat raahautumaan pitkin paikkoja. Vanhemmat, joilla on muitakin kiireitä, esimerkiksi lasten hoitaminen muilla tavoilla. Ja sitten kaikki, jotka joutuvat näiden markkinointi-
toimien kohteeksi. Harvoin näkee toimintaa, jolla on näin paljon syyttömiä uhreja.

Onko kynttiläkaupalla minkäänlaisia myönteisiä vaikutuksia kansantalouteen?

Kyllä tässä aiheutetaan hyvinvointitappioita niin paljon, että ne myönteiset asiat kompensoivat vain pikkuriikkisen osan siitä karmeudesta, mikä tällä on saatu aikaan.

Entä mitä pitäisi ajatella toiminnan sosiaalisista ulottuvuuksista?

Yhteisöllisyys on tärkeää, ja on hyvä, että vanhempia osallistetaan. Mutta tämä ei ymmärrykseni ja kokemukseni mukaan vahvista yhteisöllisyyttä. Lasken sen lisäkustannukseksi tästä järjettömyydestä.

Entä jos lapset myisivät esimerkiksi lumityö- tai haravointipalveluita?

Se olisi hyvä osa opetustoimea, koska lapset oppisivat haravoimaan ja tekemään asioita rahan eteen, mutta vanhempia ei kiusattaisi mokkakakuilla. Näen tässä myös kansanterveydellisiä uhkakuvia. Sen sijaan, että lapset opetetaan haravoimaan, heidät opetetaan syömään pullaa. Näin varmaan rakennetaan pullamössösukupolvea!