Oma vai yhteinen kukkaro – miten pariskunnan kannattaa jakaa rahansa?
Kämppisten jääkaapissa on kaksi margariinirasiaa, mutta pariskunnat jakavat kaiken. Vai jakavatko? Maija Aalto ja Matti Kahola päästivät Aviisin talouteensa.
Kihlapari Maija Aalto ja Matti Kahola eivät riitele rahasta. On aika vähän, mistä repiä riitaa.
”Tuntuu aivan hullulta, että kumpikin meistä joskus tienaisi vaikka 2000 euroa kuukaudessa”, Kahola sanoo nauraen.
Opiskelijoiden on yleensä venytettävä eurojaan, ja yhdessä asuvien opiskelijapariskuntien on onnistuttava siinä yhdessä. Kulujen jakaminen tekee elämästä usein halvempaa kuin yksin, mutta jos osapuolten rahankäyttötavat ovat erilaisia, kasassa ovat katastrofin ainekset.
Kahola ja Aalto muuttivat yhteen syksyllä 2007 puolentoista vuoden seurustelun jälkeen. Kumpikin muutti tuolloin ensimmäistä kertaa pois vanhempiensa luota. Sittemmin Kahola on käynyt armeijan, kumpikin on käynyt vaihto-opiskelemassa ja yksi vuosi on asuttu yhdessä Skotlannissa.
Vuokran Aalto ja Kahola maksavat puoliksi niin, että toinen siirtää oman osuutensa toisen tilille, josta vuokra lähtee maksuun.
”Veloitus laitetaan aina sen tililtä, jolla todennäköisemmin on koko summa tilillään. Sitten ei haittaa, jos toinen voikin maksaa osansa vaikka muutamaa päivää myöhemmin”, Kahola sanoo.
Myös laskut maksetaan tasan puoliksi. Ruokaostoksista ei tehdä laskentataulukkoa, vaan melko summittainen puolittaminen riittää. Aluksi kuitteja tarkkailtiin enemmän, mutta kuri on heltynyt.
”Nyt mennään vähän fiilispohjalta, ja koko ajan löyhenee”, kumpikin arvelee.
Jos toiselta on jäänyt lompakko kotiin ja toinen vippaa vitosen, sitä ei myöhemmin muistella. Lisäksi ravintolassa yhteinen lasku maksetaan aina samasta, ei erikseen. Yhteistä tiliä tai käteiskassaa parilla ei ole.
Henkilökohtaiset ostokset pidetään henkilökohtaisina. Jos tavara tulee selkeästi vain omaan käyttöön, se maksetaan itse.
Joskus yhteinenkin tavara tosin menee toisen pussista.
”Telkkari on mun!” Kahola sanoo ja virnistää.
Koska Aallolle olisi riittänyt ilmaiseksi saatu vanha kuvaputkitelevisio, Kahola pulitti taulutelevision hinnan yksin. Aalto puolestaan olisi ostanut rahoilla parikymmentä paria ballerinoja.
Kahola myöntää, että hän haluaisi laittaa kaikki rahansa elektroniikkaan ja urheiluun. Vaikka televisiota katsotaan yhdessä, hänelle kuvanlaatu on tärkeämpää kuin kihlatulleen.
Kalusteet ja esimerkiksi keittiötarvikkeet ovat tavallaan yhteisiä. Jos ero tulisi, osa tavaroista olisi kuitenkin helppo jakaa vaikkapa sen mukaan, kumman suvusta lahja on tullut.
”Suurin osa tavaroista on joka tapauksessa tullut taloon ilmaiseksi käytettynä”, Aalto huomauttaa.
Vaikka yhteistalous vaatii säätöä ja suunnittelua, pari kuvailee myös hyötyjä valtaviksi. Kaholan mukaan talous on pysynyt tasapainossa henkilökohtaisista rahahuolista huolimatta, kun maksajia on ollut kaksi.
”On ollut tilanteita, että jompikumpi meistä on ihan persaukinen. Vuorotellen toinen on hetkellisesti elättänyt, mutta aina on maksettu takaisin.”
Esimerkiksi Skotlannissa Kahola opiskeli ja Aalto kävi kokopäivätöissä, ja nyt tilanne on päinvastainen. Jos voitot ja tappiot ynnättäisiin yhteen koko seurusteluajalta, pari arvelee tilanteen olevan melko tasan.
Kun opinnot ovat ohi, tilanne saattaa muuttua. Kansantaloustiedettä opiskeleva tuleva tuplamaisteri Kahola uskoo saavansa töitä, kun taas historian graduaan kirjoittava Aalto ei ole yhtä toiveikas.
Kahola toteaa, että häntä ei haittaisi maksaa kuluista suurempaa osuutta, jos hän tienaisi enemmän. Aalto myöntää, että hänelle saattaisi iskeä alemmuuskompleksi.
Kumpikin on onneksi säästeliäs rahankäyttäjä. Pienellä on opittu pärjäämään.
”Rahan riittävyys riippuu siitä, mikä on tärkeää. Me olemme voineet vaikka matkailla, kun sitä ennen emme ole tehneet kolmeen kuukauteen yhtään mitään ylimääräistä”, Aalto sanoo.
Sivu: 1 2