Reportaasit
16.3.2015

Omavarainen haastaa itsensä tullakseen itsenäiseksi

Valtimolainen Lasse Nordlund elää lähes kokonaan rahatalouden ulkopuolella. Vähimmillään hän on elänyt jopa 50 eurolla vuodessa. Nordlund vieraili Tampereen yliopistolla helmikuun lopussa. Lasse Nordlundin ja Maria Dorffin kirja Elämämme perusteista löytyy rihmasto.fi-sivustolta.

Minkälaista on elää lähes kokonaan rahajärjestelmän ulkopuolella? Omavaraistaloudessa elävä Lasse Nordlund syö lanttua, perunaa, papuja, marjoja, sieniä ja kalaa. Hän hylkäsi teollisen yhteiskunnan, koska haluaa olla vapaa.

Tiina Heikkilä, teksti & kuva

Lasse Nordlund viettää omavaraisviljelynsä 25-vuotisjuhlaa. Pohjois-Karjalassa Valtimolla asuva Nordlund ei ole korianteria sivutoimenaan kasvattava downshiftaaja, vaan hän on luonut elämänsä aineelliset perusteet alusta asti uudelleen.

Nordlund elää lantulla, perunalla, pavuilla, marjoilla ja sienillä ja kalastaa satunnaisesti. 10 vuoden ajan, ennen perheellistymistään, hän valmisti itse työkaluja, käyttöesineitä ja vaatteita pellavan viljelystä alkaen. Rahaa kului 50 euroa vuodessa.

Saksalais-suomenruotsalaiseen perheeseen syntynyt Nordlund tuli Suomeen polkupyörällä 25 vuotta sitten ajatuksenaan hylätä yhteiskunta ja rahatalous. Nyt hän asuu perheineen vanhalla maatilalla.

Nordlund harjoittaa maataloutta, jossa työ tehdään ihmisvoimin. Pelto kasvaa luonnosta ja huussista saadulla ravinteella. Eläimiä ei juuri nyt ole. Suhde omavaraiseen tuotantoon on syntynyt kokeilemalla, yrityksen ja erehdyksen kautta. Nordlundin talous nojaa vain vähän oppikirjoihin.

”Kansanperinne käsittelee luontaistaloudessa elämistä, mutta suulliseen perinteeseen on kertynyt paljon vääristymiä. Lisäksi jokainen omavaraistalous on räätälöyty kokonaisuus, eikä siihen voi noin vaan soveltaa muussa yhteydessä syntyneitä käytäntöjä.”

Ruoka ei ole loppunut yhtenäkään vuonna. Nordlund yllättyi itsekin onnistumisestaan.

 

Nordlundia ovat yrittäneet luokitella niin maalaiset, kaupunkilaiset, uskovaiset, liberaalit, konservatiivit, oikeistolaiset ja vasemmistolaiset. Hänessä on jotain, joka hämmentää. Teollisen yhteiskunnan perustan hylännyt on jollain tavalla vieras lähes kaikille.

”Kun muutin Valtimolle, jollekulle olin kapinallinen, toiselle raivaajaperinteen jatkaja. Minuun kohdistettiin voimakkaita uskonnollisia vertauksia. Joku näki alkukristillisyyttä, toinen ortodoksimunkin. Kolmansille edustin pimeyden voimia.”

Hän sai myös paljon sympatiaa. Osa paikallisista tulkitsi hänen yksinkertaisen elämäntyylinsä köyhyydeksi ja toi vaatteita lahjaksi. Jotain hän otti vastaan, mutta raja oli vedettävä, koska hän halusi koetella itseään ja kykyään omavaraisuuteen. Kulttuuritaakasta oli pakko vapautua kokonaisvaltaisesti. Useimmat ovat lopulta hyväksyneet sosiaalisen ja sympaattisen, kiinnostavaa elämäntapaansa väsymättä esittelevän Nordlundin.

”Olen joutunut luovimaan sosiaalisesti paljon, jotta välit paikallisväen kanssa pysyvät hyvinä – muuten sosiaalinen paine vie sopeutumiseen, jota en halua. Nyt minulla on narrin vapaudet.”

Seuraava sivu


Sivu: 1 2 3

Kommentoi

Kirjoita allaolevaan kenttään sana "yliopisto"