Reportaasit
4.2.2016

Fani vaatii vilauttelua

Emmi Nieminen

Japanilaisessa animaatiossa rinnat väistävät luoteja, hyllyvät kuin hyytelöshotit ja repivät paitoja riekaleiksi. Yletön seksuaalisuuden määrä liittyy fantasioiden tyydyttämiseen, mutta on myös puhtaasti taloudellista.

Linda Laine

Rintojen suhteen Japanin katukuva on jakautunut kahtia. Rakennusten seinille kiinnitetyissä mainoksissa valtavilla rinnoilla varustetut piirretyt naishahmot kauppaavat avarissa kaula-aukoissa kaikkea puhelinliittymistä ravintola-annoksiin.

Kaduilla kävelevät japanilaisnaiset sen sijaan verhoavat ylävartalonsa usein solisluihin saakka. Lyhyet hameet eivät aiheuta kummastuneita katseita, mutta avaraa kaula-aukkoa paheksutaan. Kunnollinen nainen ei etumustaan julkisesti paljasta.

Japanilaisessa animaatiossa, animessa, tapakulttuuri heitetään nopeasti nurkkaan. Narikkalappujen sijaan kovat animemimmit piilottavat rintojensa väliin muun muassa sinkoja ja muita aseita. Nämä sankarittaret eivät taatusti käytä rintaliivejä tai tunne kipua samalla tavalla kuin aidot kuolevaiset.

Välillä katsoja jää tuijottamaan ruutua ja pohtimaan, mikä tai kuka naishahmojen paitojen sisällä oikein lymyää. Toinen rinnoista saattaa esimerkiksi pyöriä vastapäivään ja toinen myötäpäivään siten, että kaksoset törmäävät onnistuneesti toisiinsa rintavaon kohdalla.

tyynytweb

Kuvitus: Emmi Nieminen

Rinnat voivat myös ilmaista hahmon tunnetiloja. Pelokkaan hahmon rinnat tärisevät ja innokkaan puolestaan pomppivat terhakkaasti ylös alas samalla, kun hahmo itsessään ei liikauta evääkään.

Animen sankarittaria näyttääkin yhdistävän epätavallisten hiusvärien, valtavien silmien ja olemattoman nenän lisäksi tavallista suurempi rintavarustus ja villit tissien liikkeet.

“Isot rinnat kuuluvat samaan ryhmään animehahmojen valtavien silmien kanssa, eli niitä pidetään viehättävinä.”

Valkoisella tuolilla istuu kokovalkoisiin pukeutunut professori Sean O’Reilly, joka näyttää itsekin hieman animehahmolta kokovalkoisessa toimistossaan. Harvardista tohtoriksi valmistunut yhdysvaltalainen O’Reilly opettaa japanilaista elokuvaa ja historiaa Akitan kansainvälisessä yliopistossa Japanissa.

“Itse olen perehtynyt näihin asioihin puhtaasti ammatilliselta pohjalta antropologista tutkimusta tehdessäni”, O’Reilly tarkentaa.

”Useissa sarjoissa on käynnissä söpönä pidettyä tai huumorina kuitattua seksuaalista häirintää.”

Keskellä Akitan maaseutua kohoava jättimäinen käytettyä mangaa, animea ja fanituotteita myyvä Manga Souko -liike palvelee asiakkaitaan 24 tuntia vuorokaudessa. Dvd-hyllyjen lähellä meteli on valtava, kun pienillä näytöillä pyörii näytteitä eri sarjoista. Ruuduilla esitellään muun muassa taistelukohtauksia, joista sankarittaret suoriutuvat avarissa kaula-aukoissa varsin onnistuneesti. Rinnat eivät pompahda asuista ulos.

Keräilyhahmo-osastolla pokemonien vieressä keimailee muun muassa Sword Art Online-, One Piece- ja Fate Stay Night -animesarjojen suosittuja muovisia sankarittaria, joita teinipojat tarkastelevat. Syvemmälle osaston syövereihin heidät karkottaa äänekäs vaihto-opiskelijajoukko, ja seuraavaksi samoja vähäpukeisia hahmoja tiiraa ryhmä nuoria naisia.

Suurin osa animesta tehdään miesyleisölle. Niin kutsuttu fanipalvelu tarkoittaa muun muassa kohtauksia, joissa hahmot ovat alusvaatteissaan, univormut repeävät pois päältä ja alushousut pilkistävät lyhyen hameenhelman alta. Intiimialueet sensuroidaan joko pimeydellä tai taktiseen paikkaan osuvalla valojuovalla.

Isot rinnat ja niiden liikkeet liittyvät nekin fanien palvelemiseen. O’Reillyn mukaan ne ovat se osa naisen kehosta, joka on helposti seksualisoitavissa, ja joka voidaan Japanin lakien mukaan näyttää. Esimerkiksi häpykarvoituksen esitteleminen on kielletty.

“Tässä on kyse naisten hyperseksualisoinnista, mutta fantasioiden tyydyttämisen ohella rinnoilla on myös humoristinen tarkoitus ja ne ovat vitsien kohde. Useissa sarjoissa on käynnissä söpönä pidettyä tai huumorina kuitattua seksuaalista häirintää”, O’Reilly kertoo.

Varsin paljon animessa käytetty kohtaus on esimerkiksi se, että mies- ja naishahmo kaatuvat maahan ja mies laskeutuu naisen päälle siten, että hänen kätensä kaartuu näppärästi rinnan ympärille. Usein tätä höystävät myös tissistä lähtevät ääniefektit.

Viattomampi mieshahmo pahoittelee, perverssimpi saa nenäverenvuodon. Naishahmo on joko vaivaantunut tai ryhtyy väkivaltaiseksi.

“Olisi melko häiritsevää, jos vastaavaa tapahtuisi tosielämässä. Animessa tälle kuitenkin nauretaan.”

Oma roolinsa fantasioiden kohteena on myös sarjojen kimeä-äänisillä ääninäyttelijöillä. Tarjolla on esimerkiksi cd-levyjä, joilla ääninäyttelijät puhuvat tuhmia roolihahmonsa nimissä.

“Etenkin korkeat naisäänet ovat erittäin suosittuja, eivätkä ainoastaan animessa, vaan koko japanilaisessa yhteiskunnassa. Naispuolisten työntekijöiden on usein puhuttava korkealla äänellä esimerkiksi vastatessaan puhelimeen, koska yhtiö painostaa heitä tällaiseen naisellisena pidettyyn toimintaan. Ehkä perverssi on  liian rankka termi, mutta kyseessä on selkeästi vääristynyt kuva naisellisuudesta”, O’Reilly sanoo.

Seuraava sivu


Sivu: 1 2

Kommentoi

Kirjoita allaolevaan kenttään sana "yliopisto"