Elimistö kaipaa päiväntasaajan rytmiä
Pohjoisen kaamos sekoittaa päiväntasaajalla kehittyneen elimistön.
Iholle loimottava valo vaikuttaa terveyteen monella tavalla. Liian kovassa paahteessa iho palaa ja melanooman riski lisääntyy, toisaalta valoa käytetään myös monien ihotautien, esimerkiksi aknen, hoidossa. Ultraviolettisäteily liittyy myös D-vitamiinin tuotantoon.
Valo vaikuttaa myös ihoa syvemmällä. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen on tutkinut silmän kautta välittyvän valon vaikutuksia jo 80-luvun lopulta lähtien.
Päiväntasaajan olosuhteisiin sopeutunut elimistö on tottunut tasaiseen päivärytmiin. Pohjoisen pimeä talvi aiheuttaa ongelmia ja vaikuttaa monien hormonien, kuten seratoniinin ja melatoniin tuotantoon.
”Varsinaista kaamosmasennusta esiintyy ehkä vain noin yhdellä prosentilla väestöstä. Kuitenkin jopa joka viides nainen ja 12 prosenttia miehistä kärsii jonkinasteisista kaamosoireista, kuten unettomuudesta ja painonmuutoksista.”
Univaikeudet ovatkin talvella yleisempiä. Myös keinovalojen lisääntyminen on omiaan sotkemaan ihmisen luontaista rytmiä, mikä puolestaan altistaa useille taudeille.
Elimistöä voi kuitenkin auttaa kirkasvalohoidon avulla. Oleellisinta olisi saada valoa aamulla.
”Tarvitsemme kontrasteja: päivällä valoa ja yöllä pimeää. Erityisesti aamun valoisuudella noin kello kuuden ja kymmenen välillä näyttäisi olevan suuri vaikutus terveyteen”, Partonen kertoo tutkimusten tuloksista.