Pikkurahalla – kirpparilta löydät vaatteet sopuhintaan

Tampereen ammattiopiston vaatetus- ja merkonomilinjan opiskelija Rosa Nieminen on mielenkiintoisen haasteen edessä. Hänen on tarkoitus etsiä Aviisin mies- ja naismallille arkiasut ja juhlavammat ilta-asut. Rahaa on käytettävissä 15 euroa asua kohti.
Aloitamme kierroksen Bonus-kirppiksestä Itsenäisyydenkadulta. Alkupään pöydästä Nieminen nappaa mukaansa hopeanharmaan neuletopin.
”Tämä voisi olla ilta-asuun”, hän miettii.
Nieminen käy vaaterekkejä ja kirpputoripöytiä läpi määrätietoisesti. Hän kertoo, että omasta vaatekaapista löytyy enemmän käytettyjä vaatteita kuin uusina ostettuja. Kirpputoreilla hän käy pari kertaa kuukaudessa.
Niemisen mukaan naisten vaatteita on saatavil
la paljon enemmän kuin miesten. Tämä käy hyvin selväksi myös kirpputorikierroksemme aikana. Varsinkin pitkäraajaiselle mallillemme Oskarille sopivat vaatteet ovat kiven alla.
Nieminen arvelee tähän syyksi sen, että miehet käyttävät vaatteet loppuun tai heittävät ne pois. Hänen mielestään naiset ovat herkempiä kierrättämään vaatteitaan.
Bonus-kirppiksellä kuitenkin tärppää: rekillä roikkuu miesmallillemme sopiva neuletakki, ja hintaa on vain viisi euroa. Nieminen käy pöydät ja vaaterekit tarkkaan läpi. Hän katsoo jokaisen silmää miellyttävän kenkäparin koon, ja pian käteen osuu arkiasuun sopiva kenkäpari. Pari pöytää myöhemmin myös naisen ilta-asu saa täydennykseksi kengät. Nieminen empii beigen parin kohdalla hetken, koska ei ole varma ovatko kengät oikean kokoiset. Hän kokeilee kenkää itse, minkä jälkeen kenkäpari päätyy koriin.
Kenkien lisäksi naismallille Sallalle hankitaan Bonukselta farkut ja villatakki. Budjetissakin pysytään hyvin, sillä naisen arkiasuun on mennyt 13 euroa ja ilta-asuun kolme euroa. Ennen kassoja Nieminen käy viemässä ensimmäisen löytönsä, harmaan topin takaisin. Sille hän ei keksinyt mitään kivaa seuraksi.
Bonus-kirpputorilta matkamme jatkuu Hämeenkatua pitkin kohti UFF:a, jossa Nieminen toivoo kasvattavansa ostettujen miesten vaatteiden määrää. UFF:ssä onkin laaja valikoima esimerkiksi miesten farkkuja ja juhlavaatteita, mutta hintataso on reilusti yli budjettimme.
Emme viihdy UFF:lla pitkään vaan jatkamme matkaa kohti Laukontoria, jonka laidalla sijaitsee Kirpputori Tarina.
Tarinan alakerrassa Niemisen silmiin osuu vihreä pitsitoppi, joka maksaa kaksi euroa.
”Hmm, tämä voisi sopia arkiasuun”, Nieminen pohtii, mutta jättää topin toistaiseksi rekkiin.
Epätoivo miehen housujen etsimisessä alkaa kasvaa, ja Nieminen harkitsee hetken sortsien ostamista, mutta jättää nekin paikoilleen. Naisen juhla-asuun hän nappaa mukaan tummansinisen jakun.
Miesten housujakin alkaa tupsahdella eteen, kun jatkamme pidemmälle alakertaan. Ainoa ongelma on, että lähes kaikista puuttuu kokomerkintä. Jos koko löytyy, se on mallillemme väärä.
Eräästä rekistä pilkottaa uusi, mielekkäämpi jakku, joten palautan ensin löydetyn paikalleen. Pääsemme vain hieman eteenpäin, kun silmiin osuu oikea aarre.
Aito nahkatakki, jolla on hintaa viisi euroa.
”Keitä hulluja täällä oikein on myymässä?” Nieminen ihmettelee ja nappaa nahkatakin mukaansa.
Ennen kuin lähdemme pois, Nieminen huomaa miesten kauluspaidan. Sen pitäisi sopia Oskarille, ja Nieminen ottaa paidan mukaansa.
Viimeisenä kohteenamme on Laukontorilla niin ikään sijaitseva Radiokirppis. Sille on ladattu suuria odotuksia, ja tavoitteena on etsiä sieltä kaikki puuttuvat vaatekappaleet.
”Jos Tarinassakin oli jonkun verran miesten housuja, niin luulisi että Radiokirppikselläkin on”, Nieminen sanoo.
Ensimmäinen hankinta on kuitenkin violetti toppi naismallin arkiasuun. Naisen arkiasu on valmis, ja sen budjetti alittui eurolla.
Sivu: 1 2
