Kuka pelkää halpaa maisteria?
Lehtonen on seurannut kiinnostuneena muutosvastarinnan käsittelyä ja opiskelijoiden kannustamista osallistumaan. Siitä, kun Tampere 3 tuli opiskelijoiden tietoon, on liikuttu jo paljon tiedottavampaan suuntaan.
”Se, miten Tampere 3 tuli minun tietooni alussa, oli jonkun aika kitkeränkatkeran sähköpostiviestin kautta. Siitä tuli vähän sellainen tunne, että onko tätä valmisteltu salassa”, Lehtonen sanoo.
Yhdistyminen auttaisi poistamaan päällekkäisyyksiä, sillä Lehtosen mukaan esimerkiksi kaupan alaa on useammassa oppilaitoksessa – joskin eri näkökulmista.
Tampereen korkeakoulujen yhdistymisen tekevät mutkikkaaksi alat, joilla ei ole vastinetta muissa tamperelaisissa korkeakouluissa. Yksi esimerkki on sukupuolentutkimus, joka on Suomen muissakin yliopistoissa pieni ala.
Sukupuolentutkimuksen lehtori Marja Vehviläinen uskoo mahdollisen yhdistymisen tuovan töitä ennemmin kuin vievän niitä.
”TTY:lla ja ammattikorkeakoulussa ei ole ennestään sukupuolentutkimusta. Voisi ajatella, että tästä tulisi laajempikin tehtäväkenttä sukupuolentutkimukselle”, hän sanoo.
Vehviläinen on tutkinut muun muassa naisten asemaa tieteessä, tekniikassa ja työssä. Sukupuolentutkimuksella on kaksoisrooli: se toimii omana tieteenalanaan, mutta samalla sitä voidaan yhdistää muihinkin aloihin. Tampereella sukupuolentutkimus on yhdistetty sosiaalitieteisiin. Tulevaisuudessa voidaan esimerkiksi miettiä, miten naisia saisi enemmän teknillisille aloille.
Jos yhdistyminen toteutuu, Vehviläinen ei kuitenkaan toivo kandin ja maisterin erottamista selvästi käytännölliseen ja teoreettiseen tutkintoon.
”Vaikka kolme korkeakoulua olisivat yhdistyneinä, jollain tavalla teoreettisen särmän täytyy säilyä.”
Ammattiin valmistavalle kandidaatin tutkinnolle löytyy kuitenkin myös kannattajia. Matematiikkaa opiskeleva Ville Liuska sanoo, että työhön valmistava kandi kuulostaa hyvältä. Alempaa korkeakoulututkintoa olisi hänen mukaansa hyvä arvostaa enemmän.
Liuska uskoo, että uudesta korkeakoulusta voisi tulla ammattipainotteisempi. Opiskelijat pitäisi saada valmistumaan ripeämmin, sillä monet venyttävät opintoja ilman painavaa syytä.
”Jossain mielessä opiskelija on velkaa yhteiskunnalle, koska saa opiskella ilmaiseksi”, Liuska pohtii.
Sinänsä maisteri on halpuutettu jo muin keinoin kuin kouluttamalla hänet halvaksi. Jos maisteri ei saa töitä mistään hakemalla, kerjäämällä tai pyytämällä, hänhän on jo ”halpa”. Sitä ei muuta koulutuksen sisällön muuttaminen epämääräiseksi tai kombinatoriseksi.
Kyse on enemmän siitä, että yritetään antaa kaikenlaiselle ainekselle kaikki mahdolliset ainekset, jotta heillä olisi suurin mahdollinen todennäköisyys päätyä töihin ja maksamaan veroja.
Arvostus mitataan rahalla; (tulevaisuuden) toivo(t) mitataan toimenpiteillä.
Olisi kiinnostavaa, jos tällaisissa jutuissa opiskelijan ala olisi mainittu. Nyt ei ollut mainittu kaikkien kohdalla. Se mitä opiskelija opiskelee, suhteuttaisi hänen puheitaan paremmin kuin maininta pelkästä yliopisto-opiskelusta.