Maailman sijaan tie toi Tampereelle
Tampereen yliopistossa hiljan aloittanut vierailijaprofessori Rauli Virtanen toivoo ulkomaantoimittajuudesta haaveilevilta intohimoa, sinnikkyyttä ja empatiaa
Maailman ympäri -visailuohjelman päätteeksi juontaja Simo Frangén totesi aina, ettei lähde matkalle maailman ympäri, vaan ”minä lähden Tampereelle”. Sama meininki on tiedotusopin vierailijaprofessorilla Rauli Virtasella. Päätös ei ollut ihan helppo.
”Ensimmäinen reaktioni oli, että voi ei, sitten en pääse koko vuonna matkustamaan minnekään!”
Kannustus professuurin hakemiseen tuli haun päättymistä edeltävänä iltana taholta, jota Virtanen ei halua paljastaa. Yön yli nukuttuaan hän oli tehnyt päätöksen – siitä huolimatta, että reissuihin käytettävissä oleva aika rajoittuisi huomattavasti.
Ulkomaanjournalismia, humanitaarista journalismia ja kehitysjournalismia sisältävän opintokokonaisuuden opetusohjelma syntyi oman osaamisen ympärille. Virtanen jakaa opiskelijoille kokemuksiaan ulkomaantoimittajana työskentelemisestä. Tarinoita riittää: eläkeiän jo ylittänyt Virtanen lähti maailmalle ensimmäisen kerran 22-vuotiaana. Sen jälkeen hän on ehtinyt kiertää maailman kaikki itsenäiset valtiot, ja tutuiksi ovat tulleet kymmenet kriisialueet aina sodan ajan Vietnamista lähtien.
E-siivessä sijaitseva työhuone on vielä tyhjillään, eikä seinillä näy kuvia matkojen varrelta. Virtanen ei aiokaan tuoda varastojaan Espoon-kodista Tampereelle.
”Minulla on paha tapa tehdä töitä iltamyöhään asti. Olisi kauheaa huomata, että juuri se tärkeä kovalevy onkin väärässä paikassa.”
Välillä Virtanen yöpyy virkavapaalla olevan professorin asunnossa, jos Tampere-päivät käyvät pitkiksi. Työmäärä ei jää ainakaan alle odotetun, sillä ainakin ensimmäisen kurssin suosio yllätti täysin.
”Syy on varmastikin se, ettei Tampereen yliopistolla ole pitkään aikaan ollut ulkomaanuutisointiin keskittyvää professuuria. Lisäksi kurssien vierailijat, kuten Martti Ahtisaari ja Heikki Aittokoski, houkuttelevat kuulijoiksi muitakin kuin opiskelijoita.”
Virtanen on paitsi toimittaja myös tietokirjailija ja dokumentaristi. Hän on saanut työstään useita tunnustuksia, kuten tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon ja Puolustusvoimain sotilasansiomitalin.
Ensimmäinen kesätoimittajapesti irtosi Lahdesta maakuntalehti Etelä-Suomen Sanomista. Tuolloin maakuntalehdilläkin oli omia ulkomaantoimituksia, joissa kullakin toimittajalla oli oma vastuualueensa. Virtaselle annettiin Etelä-Amerikka.
”Otin sen niin tosissani, että opiskelin kesän mittaan espanjan kielen.”
Kun Virtanen tuli opiskelemaan Tampereen yliopistoon, hän meni töihin Aamulehteen. Yhteensä hän ilmoittautui opiskelijaksi kolmena syksynä. Sitten alkoi elämä seikkailijana: Virtanen nousi Porissa rahtilaivan kyytiin, matkusti Rio de Janeiroon ja reissasi pitkin Amerikoita kymmenen kuukautta.
”Päätin lähettää juttuja maakuntalehdille ja tulla pois, kun rahat loppuvat. Se oli käänteentekevä muutos.”
Välillä nälkää nähden Virtanen liftaili paikasta toiseen ja lähetti juttuja lahtelaiselle kollegalleen, joka sitten tarjosi juttuja kuvineen maakuntalehdille. Kotimatkallaan hän jäi jumiin New Yorkiin, koska tilillä ei ollut rahaa lentolippuun. Paikallisen merimieskirkon väki soitti Finnairille ja sanoi, että mies kyllä maksaa lentolipun sitten, kun ensimmäiset kesätyörahat tulevat.
”Ei taitaisi tänä päivänä onnistua”, Virtanen sanoo ja virnistää.
Jatkuu seuraavalla sivulla
Sivu: 1 2