Arestissa
Päivä 55, jäljellä 118 päivää
Joulu lähestyy. Kolmen päivän päästä perheet kokoontuvat aaton viettoon, mutta totaalikieltäytyjän arki jatkuu kuten ennenkin. Savolaisella on koulusta lomaa kolme viikkoa, mikä ei tarkoita totaalikieltäytyjälle lomaa. Hänen on suoritettava pakolliset kymmenen tuntia työtä tai koulua viikossa, hänelle siis aikataulutetaan opiskeluaikaa kirjastoon. Metsossa mies istuu tarvittavat kymmenen tuntia viikossa, vaikka varsinaista opiskeltavaa hänellä ei olekaan.
Näihin aikoihin Savolainen tekee ensimmäisen sääntörikkomuksensa. Hän katsoo aikataulua väärin, eikä lähde kotoaan 10.00, kuten on etukäteen aikataulutettu. Kun hän on 13 minuuttia aikataulusta jäljessä, valvontalaitteeseen soitetaan. Työntekijä kertoo Savolaisen rikkoneen sääntöjä. Savolainen lähtee 8 minuuttia puhelun jälkeen kotoaan.
Koska totaalikieltäytyjä on rikkonut toimeenpanosuunnitelmaansa, rikkomuksesta järjestetään erillinen kuuleminen. Valvontarangaistuksessa päiväohjelman toistuva noudattamatta jättäminen johtaa pääsääntöisesti rangaistuksen muuntamiseen ehdottomaksi vankeudeksi. Savolainen on hieman hätääntynyt, kun rikosseuraamuslaitoksen virallista vastausta ei kuulu. Rikosseuraamuslaitoksen työntekijä kuitenkin lohduttaa häntä, kyseessä oli inhimillinen erehdys.
Muutaman viikon päästä rikosseuraamuslaitoksen johtaja on käsitellyt rikkeen. Päätetään, että Savolainen selviää tilanteesta suullisella huomautuksella.
”En ole vaipunut epätoivoon. Totta kai harmittaa, etten voi osallistua juuri mihinkään. Oma päätös tämä protesti kuitenkin on.”
Jouluksi Savolainen anoo vapaata, jotta pääsisi tapaamaan perhettään Helsinkiin. Toisessa kaupungissa yöpymiseen ei heru lupaa. Savolainen saa kuitenkin kaksi päivää vapaata käydäkseen Helsingissä. Mies lähtee molempina päivinä junalla aamukuudelta Helsinkiin ja palaa kello 21.00 takaisin Tampereelle. Junien myöhästely aiheuttaa suurta stressiä, mutta sääntörikkomuksia ei kuitenkaan tule.
Uusivuosi sujuu varsin samanlaisissa tunnelmissa. Kotoa ei voi poistua enää kello 21.00 jälkeen, joten ilta jatkuu omien seinien sisällä katsellen muutamia ilotulitteita, joita ikkunan nurkasta vilahtaa.
Keskitalvi on vankeusrangaistuksen vaikeinta aikaa. Ulkona on synkkää, mikä on masentavaa ja ahdistavaa. Seinät tuntuvat kaatuvan päälle, mutta Savolainen suhtautuu positiivisesti tulevaan, kevät ja vapaus ovat jo pian edessä. Rangaistuksen puoliväli lähenee.
Savolainen on normaalisti luonteeltaan menevä persoona. Ennen rangaistustaan hän matkusti vähintäänkin kerran kuukaudessa muille paikkakunnille järjestötoiminnan, harrastusten ja ystävien perässä. Savolaiselle tällainen paikallaan pysyminen on luonnotonta. Hän sanoo, ettei muista, milloin olisi viettänyt näin pitkään näin epäspontaania elämää, tuskinpa koskaan.
Savolainen ajattelee, ettei hänen elämänsä ole oikeastaan liikkunut yhtään mihinkään rangaistuksen aikana. Mitään ei oikeastaan tapahdu.
Arkipäivät sujuvat suhteellisen hyvin, sillä hän käy töissä ja koulussa samanaikaisesti rangaistuksensa kanssa. Viikonloput ovat henkisesti rankkoja, sillä Savolaisella on viikossa vähintäänkin yksi niin sanottu kotipäivä, jolloin kotoa poistumiseen aikataulutetaan mahdollisimman vähän aikaa. Muutenkin viikonloppuisin ohjelmaa on vähän, kun taas kaikilla tutuilla sitä on paljon.
Savolainen on onnekas, sillä hänellä on vahva sosiaalinen verkosto, mikä on auttanut rangaistuksesta selviämisessä. Myös miehen puoliso on tukenut kieltäytymispäätöstä alusta asti. Suhde on kestänyt hyvin, vaikka mies on joutunut kököttämään kotona.
Vapaa-ajalla Savolainen on lähinnä katsonut televisiota tai Netflixiä ja pyörinyt sosiaalisessa mediassa. Savolainen kuvailee tehneensä lähinnä kaikkea turhaa ja tarpeetonta rangaistuksen aikana. Määrätietoiselle persoonalle tämä on turhauttavaa. Vankeuden tunne ahdistaa erityisesti silloin, kun ystävät laittavat Facebookin tapahtumakutsuja kiinnostavista tapahtumista. Esimerkiksi ilmastomielenosoitus Ranskassa jäi väliin rangaistuksen takia. Rangaistuksen aikana juuri minnekään ei voi mennä, eikä Savolainen ole poistunut kotoaan yhdeksikään yöksi viimeisen puolen vuoden aikana.
Rikosseuraamuslaitoksen esitteessä valvontarangaistuksesta todetaan, että yksi valvontarangaistukseen tuomitsemisen edellytyksistä on, että sitä voidaan pitää perusteltuna rikoksentekijän sosiaalisten valmiuksien ylläpitämiseksi tai edistämiseksi. Tällä tarkoitetaan sitä, että vaikka totaalikieltäytyjä ei itse voikaan poistua kotoa töiden ja aikataulutetun ohjelman lisäksi, hän saa kuitenkin kutsua muita käymään. Savolainen sanoo, että se onkin tuonut helpotusta. Ystävistä ja perheestä ei ole tarvinnut sentään kokonaan syrjäytyä.
”En ole vaipunut epätoivoon. Totta kai harmittaa, etten voi osallistua juuri mihinkään. Oma päätös tämä protesti kuitenkin on”, Savolainen sanoo.