Tampere 3
16.5.2016

Hynttyyt yhteen: Tampere 3 yhdistää myös Tamyn ja TTYY:n

Kuvitus: IVAN KRUK/123RF, KUVANKÄSITTELY AINO HEIKKONEN

Kahden vuoden päästä tamperelaisten yliopisto-opiskelijoiden etuja ajaa vain yksi ylioppilaskunta, josta tulee jäsenistöltään Suomen toiseksi suurin. Opiskelijajärjestöt yhdistää Tampere 3.

Laura Ikävalko

Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamy ja Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta TTYY yhdistyvät. Uuden edustajiston vaalit on tarkoitus järjestää syyskuussa 2017, ja uusi ylioppilaskunta aloittanee toimintansa vuoden 2018 alussa. Yhdistyessään ylioppilaskunnalla on jäseniä yhteensä lähes 19 000.

Syy yhdistymiseen on Tampere 3 -hanke ja yliopistojen yhdistyminen. Vuonna 2009 voimaan astuneen uuden yliopistolain voimaanpanolaissa todetaan, että yhdistyvien yliopistojen ylioppilaskunnat yhdistyvät uuden yliopiston ylioppilaskunnaksi.

Ylioppilaskunnilla on vapaus ja vastuu hoitaa yhdistyminen ilman yliopistoa. Kaikki sitoumukset, joita ylioppilaskunnat tekevät ennen yhdistymistä, siirtyvät uuden ylioppilaskunnan alle.

Tamyn pääsihteeri Sanni Pietilän mukaan keskusteluja uudesta ylioppilaskunnasta on käyty niin Tamyn sisällä, edustajistossa kuin Tamyn ja TTYY:n pääsihteerien ja hallituksen puheenjohtajienkin välillä.

”Tähän mennessä olemme käyneet läpi aikataulutuksia ja sitä, mitä tehdään tänä vuonna”, Pietilä kertoo.

”Olemme tavanneet joitakin ihmisiä, jotka ovat olleet mukana ylioppilaskuntien yhdistämisessä. He ovat painottaneet sen tärkeyttä, että uudelle ylioppilaskunnalle syntyy omia juttuja ja toimintaa rakennetaan yhdessä.”

Tamy perusti helmikuun lopussa oman strategiaryhmänsä, jonka tavoitteena on kartoittaa Tamyn vahvuudet ja arvot, joita halutaan viedä uuteen yliopistoon ja ylioppilaskuntaan. Ryhmään pyydettiin edustaja jokaisesta nykyisestä edustajistoryhmästä, ja puheenjohtajaksi pyydettiin Suomen ylioppilaskuntien liiton viime vuoden puheenjohtaja Jari Järvenpää. Toimintansa ryhmä aloitti maaliskuussa.

TTYY:n pääsihteeri Tuomas Hirvonen kertoo, että myös TTYY:n edustajistossa yhdistymisestä on keskusteltu ja mietitty, mitkä asiat ovat TTYY:lle tärkeitä.

”Täällä on varovaisen odottavat tunnelmat yhdistymisestä”, Hirvonen sanoo.

Syksyllä 2017 uudelle ylioppilaskunnalle valitaan yhteinen edustajisto, joka lopulta vastaa uutta ylioppilaskuntaa koskevista päätöksistä. Teknisiä asioita voidaan miettiä jo etukäteen, mutta varsinkin arvovalinnat tekee edustajisto.

Kumpikaan pääsihteereistä ei vielä tässä vaiheessa tahdo ottaa kantaa konkreettisiin valintoihin siitä, millaisia palveluita tuleva ylioppilaskunta tarjoaa.

”On vähän huono lähtökohta lähteä yhdistymään, jos jotkin asiat ovat täysin ehdottomia säilytettäviä”, Pietilä sanoo.

Hän toivoo, että yhdistymisen jälkeen ylioppilaskunnassa säilyvät Tamylle tärkeät arvot, joita ovat yhdenvertaisuus ja avoimuus.

”Pidän tärkeänä kulttuuritoimintaa, joka on tärkeä asia jäsenten yhdyssiteenä toimimisessa, ja toivottavasti läheiset suhteet yliopistoon säilyvät. Niitä on pidetty arvokkaina”, TTYY:n Hirvonen sanoo.

Hän toivoo myös, että jo ennestään rikkaat järjestökentät rikastuvat entisestään yhdistymisen myötä.

Hirvonen uskoo, että uuden ylioppilaskunnan toiminta muuttuu nykyisiin verrattuna, koska uusi ylioppilaskunta luo omanlaistaan kulttuuria.

”Olemme tavanneet joitakin ihmisiä, jotka ovat olleet mukana ylioppilaskuntien yhdistämisessä. He ovat painottaneet sen tärkeyttä, että uudelle ylioppilaskunnalle syntyy omia juttuja ja toimintaa rakennetaan yhdessä”, Hirvonen kertoo.

Ylioppilaskunnan perimmäinen tehtävä ja tarkoitus eivät muutu yhdistymisen myötä. Ne tulevat edelleen yliopistolain 46. pykälästä, jossa ne määritellään näin:

”Ylioppilaskunnan tarkoituksena on olla jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä. Ylioppilaskunnan tehtävänä on osallistua 2 §:ssä säädetyn yliopiston kasvatustehtävän hoitamiseen valmistamalla opiskelijoita aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen.”

Tamyn ja TTYY:n toiminta on hyvin samanlaista, mutta erojakin löytyy. Tamyssa edustajisto valitsee pääsihteerin, TTYY:ssä hallitus. Tamyssa asiantuntijat ovat vakituisissa työsuhteissa täysipäiväisillä sopimuksilla. TTYY:ssä ainoastaan toimistosihteeri on vakituisessa työsuhteessa täysipäiväisenä. Pääsihteerillä on perinteisesti ollut kahden vuoden kausi. Muut asiantuntijat ovat Hirvosen mukaan omasta tahdostaan määräaikaisella sopimuksella työajan ollessa 75-prosenttinen. TTYY:ssä on myös tuntityöntekijöitä. Mitään palkkaus- tai rekrytointikeskusteluja ei ole uuden ylioppilaskunnan kannalta vielä käyty.

”Esimerkiksi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnassa (HYY) ja Aalto-yliopiston ylioppilaskunnassa (AYY) henkilökuntaa on enemmän kuin TTYY:llä tai Tamylla nyt. Suurempi ylioppilaskunta tarvitsee myös uudenlaisia resursseja”, Hirvonen huomauttaa.

Sanni Pietilä muistuttaa, että yhdistyessään TTYY ja Tamy muodostavat Suomen toiseksi suurimman ylioppilaskunnan, jolla on paljon vaikutusvaltaa edunvalvontakentällä. Suomen suurin ylioppilaskunta on HYY 30 000 jäsenellään. Yhdistyminen vaikuttaa myös ylioppilaskuntien taloudelliseen tilanteeseen.

”Koemme tärkeäksi, että vastaisuudessa Tamkon ja ylioppilaskunnan välinen yhteistyö on saumatonta. Yhtenäiset tavoitteet tulee löytää ja ajaa opiskelijoillemme yhtenäistä etua.”

Toistaiseksi yhdistymisestä on keskusteltu vain Tamyn ja TTYY:n välillä. Yliopistojen yhdistyessä ylioppilaskuntia on vain yksi, mutta Tampere 3:ssa on yliopistojen lisäksi mukana myös ammattikorkeakoulu. Opiskelijajärjestöjen yhdistymiskeskusteluissa Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijajärjestö Tamko on vielä avoin kysymys.

”Nyt on ollut niin paljon muita töitä, että emme ole yksinkertaisesti ehtineet neuvotella Tamkon kanssa”, Pietilä sanoo.

TTYY:n Hirvonen toivoo, että Tamko saadaan mahdollisimman hyvin mukaan, mutta muistuttaa lain asettamista rajoituksista.

”Lainsäädännöllisesti Tamko ei voi suoraan ylioppilaskunnan hallintoon osallistua, mutta varmasti saamme ylioppilaskunnan toiminnan avoimeksi heidänkin suuntaansa.”

Hirvonen viittaa ammattikorkeakoulu- ja yliopistolakeihin, joissa opiskelijajärjestöjen asema määritellään. Ammattikorkeakoululaisilla ei ole automaatiojäsenyyttä opiskelijajärjestöön kuten yliopisto-opiskelijoilla.

Tamkon hallituksen puheenjohtajan Matti Ahon mukaan Tamkossa ylioppilaskuntien yhdistymistä seurataan mielenkiinnolla.

”Koemme tärkeäksi, että vastaisuudessa Tamkon ja ylioppilaskunnan välinen yhteistyö on saumatonta. Yhtenäiset tavoitteet tulee löytää ja ajaa opiskelijoillemme yhtenäistä etua”, Aho toteaa.

Koska projektin tavoitteena ei ole yhdistää Tamkoa ylioppilaskuntaan, Tamko seuraa Ahon mukaan mielellään sivusta ylioppilaskuntien yhdistymistä ja pyrkii varmistamaan tulevan yhteistyön toimivuuden. Aho ei usko, että Tamkon rooli muuttuu suuresti nykyisestä, eikä koe, että yhdistyminen uhkaa Tamkoa vaikuttajana.

Uuden yliopiston perustaminen etenee tänä vuonna, minkä pohjalta myös uuden ylioppilaskunnan asioita voidaan pohtia. Esimerkiksi uuden ylioppilaskunnan nimi päätetään saman tien, kun yliopiston nimi on julkistettu. Yliopiston nimi on määrä kertoa kesäkuun loppuun mennessä.

 

Ylioppilaskunnat
Suomessa on 14 ylioppilaskuntaa, yksi jokaisessa yliopistossa. Vanhin ylioppilaskunta on Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, joka perustettiin vuonna 1868.

Tamy on perustettu vuonna 1925, TTYY vuonna 1965. Jäseniä Tamyssa on 11 000 ja TTYY:ssä 7 600.

Yliopisto-opiskelijat ovat automaattisesti ylioppilaskuntiensa jäseniä. Ylioppilaskunnat ovat julkishallinnollisia yhteisöjä.

Ylioppilaskuntien ylin päättävä elin on edustajisto, joka valitaan suhteellisella vaalilla opiskelijoiden keskuudesta joka toinen vuosi. Toimivaltaa käyttää niin ikään opiskelijoista muodostettu hallitus.

Ylioppilaskuntien kattojärjestö on Suomen ylioppilaskuntien liitto ry.

Keskustele twitterissä:

Kommentoi

Kirjoita allaolevaan kenttään sana "yliopisto"