Onko homo uusi hetero?

Mixein perusti vuonna 1990 silloinen Tampereen Seta, nykyinen Pirkanmaan Seta. Vuonna 2004 Mixei muutti Otavalankadun pienistä ja intiimeistä tiloista nykyiselle paikalleen Itsenäisyydenkadulle, syrjään keskustan hälinästä. Vuonna 2006 Mixein osti Ari Mäkinen Tampereen Setalta. Mäkinen menehtyi viime vuonna, eikä baarille löytynyt uutta omistajaa tämän perillisistä. Pauli Huhtala halusi jatkaa Mixein tarinaa, joten hyppäsi ruoriin.

Jos Mixei on tamperelaisen homo- ja lesbokulttuurin kivijalka, jo legendaksi muodostuneet Yo-talon Leimarit on vähintäänkin yksi peruskivistä. Kahdeksan kertaa vuodessa Pirkanmaan Setan järjestämille Leimareille kerääntyy noin 500 juhlijaa. Ensimmäiset Leimarit järjestettiin jo vuonna 1988. Leimautumisbileissä, kuten niitä aluksi kutsuttiin, saattoivat kävijät lyödä itse itseensä leimasimella erilaisia leimoja kommentoidakseen yhteiskunnassa tapahtuvaa vähemmistöjen stereotypisointia. Nykyisin leimoja on enää yksi, siinä lukee ”leima”.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä ja yhdenvertaisuutta juhliva kulttuuri näkyy kesäisin katukuvaa värittävillä Pride-marsseilla, joita Tampereella järjestettiin viime vuonna kahdet. Somekansaa puhuttaneet kahdet Pridet aiheuttivat hämmennystä Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä sakka. Ehkäpä juuri Pride-sekaannusten takia Tampereella järjestettävät Pridet keräävät vain noin 1 000 marssijaa. Osallistujamäärä on varsin vaatimaton verrattuna Helsingin vastaavaan tapahtumaan, jonne kerääntyi viime vuonna 25 000 marssijaa, mikä vastaa suurehkon keskikokoisen kunnan asukaslukua.

Adele Venäläinen, Anna Javanainen, Heidi Jokinen, Jenni Jokelin (selin), Susanna Naskali ja Jenni Saarikoski Mixein sinkkubileissä. Ilta on kuten muutkin lauantai-illat, mutta juhlija voi valita vihreän tai punaisen rannekkeen parisuhdetilanteensa mukaan.

1950–1960-luvuilla asenneilmapiiri on ollut radikaalisti erilainen. Tampereen yliopiston sukupuolentutkimuksen akatemiatutkija Tuula Juvosen väitöskirjan Varjoelämää ja julkisia salaisuuksia mukaan puoli vuosisataa sitten homoseksuaalisuus oli Tampereella hyvin piilotettua ja homomiesten kohtaamiset tapahtuivat lähinnä Tampereen Eteläpuistossa, Hämeenpuistossa tai Koskipuistossa. Baareista vapaamielisin kokoontumispaikka oli vanha Pusta, nykyinen Tillikka.

Naisten liikkuminen baareissa oli rajoitettua ilman miestä, joten lesbous jäi näkymättömäksi ja visusti suljettujen ovien taakse ihmisten koteihin. Monet päätyivät vaihtoehtojen puuttuessa heteroavioliittoon. Juvosen haastattelujen perusteella Tampereella lesboilla ei ollut homojen joukkoon pääsääntöisesti asiaa. Naiset tulivat Tillikkaan vasta 1970-luvulla.

Vuoteen 1971 homoseksuaaliset teot olivat kriminalisoituja, ja niistä saattoi saada jopa kahden vuoden vankeusrangaistuksen. Kun kriminalisointi poistettiin, asetettiin voimaan julkiseen homoseksuaalisuuteen kehottamisen kielto. Kielto kumottiin vasta vuonna 1999, mikä tarkoitti käytännössä sitä, että myönteinen julkinen keskustelu homoseksuaalisuudesta oli laillista vasta uudelle vuosituhannelle siirryttäessä. Vuoteen 1981 asti homoseksuaalisuus oli luokiteltu sairaudeksi.

Historian saatossa Tampereella on nähty useitakin homobaareja. 2000-luvulla homo- tai lesbobaareja on ollut peräti kolme samanaikaisesti: Mixein lisäksi tuolloin toimivat Pink ja Blue Oyster Bar. 1990-luvun puolivälissä Tampereella oli Hospital-baari sekä Tuulensuun talossa pelkästään naisille tarkoitettu baari Nice place.  Mixei on näistä ainoa, joka porskuttaa edelleen toiminnassa.

Tuula Juvonen sanoo, että merkittävin muutos lesbo- ja homokulttuurissa liittyy paikkoihin, joissa ihmisiä tavataan. Miesten puistokulttuuri on pitkälti hävinnyt ja siirtynyt julkisiin baareihin ja sisätiloihin. Naisten liikkuminen ja seksuaalisuus on vapautunut. Samalla myös lesbous on hyväksyttävämpää ja näkyvämpi ilmiö julkisuudessa.
Juvosen mukaan lainsäädännön muutoksilla on ollut suuri merkitys homojen ja lesbojen deittailukulttuuriin ja siihen, minkälaisia parisuhteita etsitään.

”Kun homoseksuaaleille on mahdollistettu parisuhteen virallistaminen ja lasten hankkiminen, he ovat alkaneet deittailla samoilla tavoin kuin heterot aiemmin. Nyt etsitään henkilöä, jonka kanssa avioitua. Heterot taas deittailevat kuten homot ennen vanhaan eli etsivät irtosuhteita ja yhden yön juttuja.”

Juvonen sanoo, että nykyään myös homoilla ja lesboilla on suuremmat paineet parisuhteen löytämiseen ja perheen perustamiseen. Toisaalta tiukka homojen, lesbojen ja heterojen erottelu toisistaan on murtumassa.

”Puheenparsi ’ei kerta homoa tee’ on sellainen, jota voi nykyään jo käyttää. Homoseksuaalinen kokemus ei määrittele henkilöä homoksi tai lesboksi, kuten ehkä aiemmin.”

Juhani Ruupunen ja Teemu Mäkelä vastaavat keskiviikkoisin järjestettävän kuvavisan kysymyksiin. Mäkelä käy Mixeissä ainakin kerran viikossa, koska pitää ravintolan tunnelmasta. Hän ei viihdy heterobaareissa, koska niissä juodaan hänen mukaansa liikaa.

Pirkanmaan Setan toiminnanjohtaja Mikko Väisänen sanoo, että vuonna 2015 uudistetut yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolait sekä tasa-arvoisen avioliittolain läpimeno eduskunnassa olivat voitto kohti tasavertaisempaa yhteiskuntaa. Väisänen on kuitenkin huolissaan, sillä julkisen ilmapiirin kiristyminen viimeisen vuoden aikana on lisännyt yhteydenottoja Pirkanmaan Setaan. Vihapuhe on lisääntynyt ja kiusaamiseen liittyvät soitot ovat yleistyneet.

”Yleinen turvallisuudentunne on järkkynyt viimeisen vuoden aikana turvapaikanhakijatilanteen kautta, kun keskusteluilmapiiri on kiristynyt. Lisäksi lama nostaa tunteita, jolloin etsitään eri vähemmistöryhmistä syyllisiä. Jostain syystä myös vihapuhe ja vihateot ovat tulleet näkyvämmiksi. Ei ole ennakkotapauksia siitä, mitä voi sanoa ilman seurauksia.”

Tampere ei  Väisäsen mukaan erotu tilastoista verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin: vihapuhe on valtakunnallinen ongelma. Joissakin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä koskevissa asioissa Tampere on kuitenkin edelläkävijä. Tänä vuonna Tampereen kaupunki ja Pirkanmaan Seta järjestävät yhteistyössä 8-luokkalaisille yli 200 Sepäse -työpajaa, joissa käsitellään muun muassa sukupuoli-identiteettejä, itsemäärittelyoikeutta ja seksuaalisia suuntauksia. Työpajat tavoittavat kaikki Pirkanmaan kahdeksasluokkalaiset.