Reportaasit
8.4.2016

Kokeita ihmisellä

Timo Marttila

Tamperelainen Ficam kehittää eläinkokeita korvaavia menetelmiä. Tulevaisuuden näkymässä soluilla voidaan mallintaa koko ihminen. Yliopisto ja valtio ovat sitoutuneet eläinkokeiden vähentämiseen. Silti Ficamin rahoitus on pätkittäistä.

AINO HEIKKONEN teksti, TIMO MARTTILA kuvat

Suuren kaasupullon näköisestä metallisesta säiliöstä nousee valkoista höyryä, kun laboratoriomestari Sari Leinonen avaa sen kannen.

Kädessä hänellä on pitkät kirkkaansiniset erikoishanskat. Lämpötila säiliössä on 196 astetta pakkasen puolella. Leinonen nostaa säiliöstä pitkulaisen lokerikon ja ottaa valkoisesta rasiasta yhden putkilon. Säiliön kannen Leinonen laittaa nopeasti kiinni, sujauttaa putkilon paperin sisään ja lähtee kohti laboratoriotiloja. Leinonen kiihdyttää vauhtia sairaalamaisella käytävällä.

”Solujen sulatusaika on kaksi minuuttia. Siinä ajassa sisältö täytyy saada sulatettua ja nesteeseen. Muuten pakastussuoja-aine tappaa solut”, Leinonen kertoo.

”Eläinbiologia on erilainen kuin ihmisbiologia. Vasteet eläimissä eivät välttämättä kuvaa vasteita ihmisessä.”

Solut sijaitsevat Tampereen yliopiston Ficamissa, joka on eläinkokeille vaihtoehtoisia ja täydentäviä menetelmiä kehittävä asiantuntijakeskus. Leinosen käsittelemässä putkilossa on noin miljoona kappaletta endoteelisoluja, joita löytyy ihmisen verisuonten sisäpinnoilta. Solut on alun perin saatu napanuorasta.

Sulatuksen jälkeen soluihin lisätään nestettä, jotta pakastussuoja-aine saadaan eroteltua soluista. Työn tekee sentrifugi voimakkaan pyörimisliikkeen avulla. Tämän jälkeen soluja kasvatetaan muun muassa sokereita ja vitamiineja sisältävässä kasvuliuoksessa. Myöhemmin niitä hyödynnetään tutkimuksessa.

Ficam käyttää työssään solu- ja kudosviljelyyn perustuvia menetelmiä. Toiminta perustuu oikeiden ihmissolujen ja -kudosten käyttöön.

Ficam perustettiin joulukuussa 2008. Sen motto on ”parempaa tiedettä”.

”Eläinbiologia on erilainen kuin ihmisbiologia. Vasteet eläimissä eivät välttämättä kuvaa vasteita ihmisessä. Tämä näkyy lääkekehityksen huonona onnistumistodennäköisyytenä, mikä on tänä päivänä vain kahdeksan prosenttia. 92 prosenttia ihmisvaiheeseen menneistä lääkekandidaateista kaatuu joko tehottomuuteen tai haittatapahtumiin ihmisessä, eivätkä siis päädy myyntiin”, Ficamin johtaja Tuula Heinonen sanoo.

01-ficam

Euroopan lääketeollisuuden kattojärjestön Efpian mukaan yhden lääkkeen kehittäminen ja kaupallistaminen maksaa yli miljardin ja voi kestää 13 vuotta.

Ficamissa ajatellaan, että ihmissolujen avulla tutkimus- ja kehitystyö voi olla nykyistä tehokkaampaa.

”Ihminen on ihminen, ei hiiri, rotta tai kani. Sillä perusteella voidaan kysyä, mitä hyötyä eläinkokeista on ylipäätään”, laadunvarmistajana Ficamissa työskentelevä Marika Mannerström tiivistää.

Pöydällä on pieni muovinen lokerikko, jossa on sormenpään mentäviä reikiä. Sitä kutsutaan kuoppalevyksi. Kussakin kuopassa on kirkasta nestettä, jota tuskin edes huomaisi, ellei tietäisi sen olemassaolosta. Kuopissa on endoteelisolujen lisäksi myös rasvan kantasoluja. Väitöskirjaopiskelija Outi Huttala tutkii kudoksia, jotka on rakennettu useasta solutyypistä. Tavoitteena on luoda solututkimukseen sellainen malli, joka kuvastaa ihmistä nykyistä paremmin.

”Olen ollut eläinten kanssa kosketuksissa eläinkoekurssilla. Se riitti. En haluaisi tehdä eläinkokeita.”

”Ihmisessä ei ole vain yhdenlaista solutyyppiä erillään. Siksi tarvitaan erilaisia soluja. Näin soluviljelmään saadaan jo huomattavasti luonnollisemman oloinen ympäristö. Lääketestaukseen saadaan tarkkuutta: solut reagoivat samalla tavalla kuin ne reagoisivat ihmisessä.”

Huttala pohtii, että solututkimuksen ansiosta potilaiden hoito voi muuttua nykyistä yksilöllisemmäksi. Esimerkiksi syöpälääkkeet eivät toimi kaikilla samoin.

”Jossain vaiheessa voitaisiin ehkä saada testi, jonka voisi tehdä sairaalassa potilaan omilla soluilla. Näin voitaisiin selvittää, mikä lääke juuri hänelle sopii.”

Verisuonimalli, jota Huttala hyödyntää omassa tutkimuksessaan, on Ficamin kehittämä. Sitä voidaan hyödyntää lääkekehityksessä, kun halutaan kehittää lääkkeitä, jotka estävät verisuonten muodostumista. Esimerkiksi uudet syöpälääkkeet estävät verisuonten syntyä ja sitä kautta syövän kasvua.

Verisuonimalli on validoitu, mikä tarkoittaa, että kaksi eri työntekijää on testannut mallin ja saanut kokeista kolme kertaa saman tuloksen. Nyt Ficam kehittää esimerkiksi sydänmallia. Testillä voidaan korvata koirien käyttämistä silloin, kun tutkitaan lääkkeiden vaikutuksia sydämeen.

Huttala tuli Ficamiin graduntekijänä vuonna 2011. Väitöskirjan tekemisen hän aloitti vuonna 2014. Huttala pyrki Ficamiin siksi, että toisin kuin perustutkimuksessa, Ficamissa kehitetään valmiita tuotteita muiden käyttöön. Esimerkiksi lääke- ja kemikaali- teollisuus voi hyödyntää Ficamin testejä. Toiseksi syyksi Ficamiin tulemiseen Huttala mainitsee etiikan.

”Olen ollut eläinten kanssa kosketuksissa eläinkoekurssilla. Se riitti. En haluaisi tehdä eläinkokeita.”

06-ficam

Laboratoriomestari Sari Leinonen kertoo, että Ficamissa työskentely on erittäin pikkutarkkaa. Eniten hän tekee töitä soluviljelyn parissa.

Seuraava sivu


Sivu: 1 2 3

Kommentoi

Kirjoita allaolevaan kenttään sana "yliopisto"