Kokeita ihmisellä
Ficamin tiloissa kaapit ovat tummanvihreitä ja lattia kirkkaankeltainen. Kaupin kampuksen B-rakennuksen retrosta ilmeestä näkee, että tiloja ei ole hetkeen kunnostettu. Nurkan takana odottavat kuitenkin uudet tilat, sillä lääke- ja terveystieteiden yksiköt sekä Biomeditech keskitetään uuteen Arvo 2 -rakennukseen. Ficamkin pääsee muuttamaan uusiin tiloihin kesällä.
Sen sijaan eläinkoetoiminnan siirtäminen Arvo 2:een on ollut pitkään auki. Rakennuksen suunnittelussa on huomioitu pienikokoisten nisäkkäiden käyttäminen koe-eläiminä, mutta koe-eläinyksikön käyttöönottoon liittyvästä varustelusta ei vielä maaliskuun loppuun mennessä ollut tehty päätöksiä. Toiminnan tarpeellisuudestakin on keskusteltu.
”Siinä ei olla vielä, että meillä olisi mini-ihminen tuossa kuoppalevyllä. Periaatteessa eri elimiä kuvantavia solumalleja voidaan jo laittaa siihen. Verisuonitus voidaan yhdistää pikku pumpuilla.”
Myös Ficamin työtä on kyseenalaistettu. Marika Mannerströmin mukaan tämä liittyy siihen, että solukokeista puhuttaessa saatetaan kyseenalaistaa toisten työ.
”Jos puhumme siitä, kuinka huonosti hiiri vastaa ihmistä, viehän se pohjan vuosien työltä hiirien kanssa.”
Tuula Heinosen mukaan ennakkoluuloja kumpuaa siitä, että eläintestien tekijät luottavat omiin menetelmiinsä, eivätkä he välttämättä tunne solupohjaisia menetelmiä kovin hyvin.
Eläinkokeille vaihtoehtoisia menetelmiä kritisoidaan siitä, että yksittäisillä soluviljelymalleilla ei saada luotua ympäristöä, joka vastaisi tilannetta elimistössä.
Kuoppalevyn äärellä Tarja Toimela katsoo kuitenkin tulevaisuuteen.
”Siinä ei olla vielä, että meillä olisi mini-ihminen tuossa kuoppalevyllä. Periaatteessa eri elimiä kuvantavia solumalleja voidaan jo laittaa siihen. Verisuonitus voidaan yhdistää pikku pumpuilla.”
Toimela on väitellyt tohtoriksi Tampereen yliopistosta vuonna 2004. Hän on itsekin tehnyt eläinkokeita joskus ”vuonna x”. Neurofysiologiaan liittyvässä työssä rotat nukutettiin ja niiltä mitattiin sähköimpulsseja aivoista. Kallojakin porattiin.
”Sen jälkeen niitä ei herätetty. Eivät ne nyt mitään kipua tunteneet. Mutta silti – se ei ollut minun alaani. Olisin saanut jatkaa sitä, mutta en halunnut. Lopetin.”
FICAM
Tampereen yliopiston asiantuntijayksikkö, joka kehittää vaihtoehtoisia ja täydentäviä menetelmiä eläinkokeille.
Perustettu vuonna 2008.
Sijaitsee Tampereen yliopiston Kaupin kampuksella.
Tutkimushenkilöstön määrä vaihtelee 10:stä 15:een rahoituksesta ja väitöskirjan tekijöiden määrästä riippuen.
Vuosibudjetti on tällä hetkellä noin 700 000 euroa.
Tarja Toimela on työskennellyt Ficamissa jo vuodesta 2007. Pätkätyöläisenä hän uskoo, että työt aina jatkuvat, kun edellinen sopimus päättyy.