Faktatutka: Valmistuuko kukaan yliopistosta tavoiteajassa?
Asetelma on kuin junioreiden jääkiekkoleirillä: kaikista ei voi tulla Teemu Selännettä. Samalla tavalla uusien opiskelijoiden tulisi katsella viereisiin pulpetteihin: kaikki eivät valmistu suunnitellussa aikataulussa.
Alle puolet kaikista opiskelijoista ehtivät yliopiston ovista ulos ilman lisäajan hankkimista. Noin 70 prosenttia saavuttaa ulko-oven maisterinpaperit kourassa kymmenen vuoden kuluessa. Alakohtaiset erot ovat merkittävät. Tunnollisimmin luentosalien penkkejä kuluttavat lääketieteen opiskelijat.
”Lääketiedettä opiskelevista noin 98 prosenttia valmistuu”, linjaa opintopalvelujohtaja Mikko Markkola.
Sen sijaan luonnontieteiden ja humanististen alojen opiskelijoiden tarvitsee harvemmin etsiä juhlapukua valmistuneiden juhlaan. Motivoituneesti alkaneen opintoputken pilaa useimmiten työpaikka ja perhe-elämä. Tutkimuksissa opintoja hidastaviksi seikoiksi nousevat myös terveydelliset seikat, kuten mielenterveysongelmat.
Tulosten mukaan opiskelutauon jälkeen opintojen pariin palaaminen on haastavaa, sillä opiskeluiden alussa luodut tukiverkostot ovat muuttuneet. Fuksibileistä löydetyt ystävät ovat saattaneet vuorostaan karata työpaikoille tai vauvamuskareihin. Kaikki n:nnen vuoden opiskelijat eivät suinkaan pyöri yliopistolla sattumalta.
”Jotkut opiskelijat haluavat kartuttaa kielitaitoa opiskelemalla ulkomailla ennen valmistumistaan”, Markkola tietää.
Valmistumisen Teemu Selänteeksi on siis mahdollista päästä. Pitää vain valita opiskeluala oikein, olla rakastumatta Hämeenkadun Approssa keheenkään Sirpaan tai masentua epäsuomalaisen vähän.