Klassikkoni: Vielä kerran sitä Fisuu
Fishshot-mies, sinä tanskalainen kryptoniittini. Kuva Interbrands.
Oksensin ensi kertaa kännissä pikkukaupungin S-marketin parkkipaikalle. Aloin voida pahoin perjantai-iltana, tumman Golfin takapenkillä. Onneksi en antanut ylen vieressä istuvan tytön päälle. Pahoinvointini oli seurausta salmiakkipohjaisesta viinalitkusta.
Fisu. Fishshot, Kala, Hauki. Pullon pinta oli röpelöinen. Ruuansulatusjärjestelmäni huokui mentolia ja eukalyptusta. Drinkkiklubi.com tietää kertoa, että Fisu on vuonna 2006 suureen suosioon noussut juoma, shottilasista viileänä nautittava kuivahko digestiivi. Ohje: Murskaa 2–3 pussia Fisherman’s Friend -pastilleja, lisää murska viinapulloon.
Anna liueta muutama tunti välillä ravistaen. Viilennä jääkylmäksi ennen tarjoilua. Asiaan paneutuneimmat kokkaavat sekoituksen laittamalla pullon astianpesukoneen kuumuuteen tekeytymään. Tarinan mukaan resepti on teekkareiden kehittämä. Te senkin!
Se vei lukiopojan sinä syksyisenä iltana läpi riitin, jossa viattomuus vaihtui synniksi.
“Vedän shotillisen bissee ja Fisuu tuopillisen”, räppäsivät myös Elastinen ja Timo Pieni Huijaus Fisuu-kappaleellaan. Ryyppäämistä osattiin ylistää silloinkin. Ruskealle litkulle omistettu kotibileiden hitti kertonee ainakin ilmiön laajuudesta.
Fisu on eräänlainen oman nuoruuteni ja suomalaisen juomakulttuurin toteemi, johon en mielelläni palaa. Se vei lukiopojan sinä syksyisenä iltana läpi riitin, jossa viattomuus vaihtui synniksi. Samoihin aikoihin luin kuumehoureisena Dostojevskin Rikos ja rangaistus -järkäleen. Samankaltainen vaikutus.
Nyt Fisu on poissa muodista ja Elastinen tekee biisejä Paula Koivuniemen kanssa. Ehkä on hyvä näin. Teini-ikä on tavoittamaton saari, jolle voin tehdä katkeransuloisen mielikuvamatkan tilaamalla yhden “sitä Fisuu”.