Miksi Tampere 3 saa valtiolta vain hiluja?
Opetus- ja kulttuuriministeriö ei lupaa Tampereen korkeakoulut yhdistävälle Tampere 3:lle suoraa lisärahoitusta. Uuden säätiöyliopiston varallisuus koostunee ensisijaisesti siihen yhdistyvien Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston varallisuudesta.
Suomen hallitus on päättänyt lisätalousarvioesityksessään varata enintään 50 000 euroa Tampereen kolme korkeakoulua yhdistävän yliopistosäätiön peruspääomaan. Esimerkiksi Aalto-yliopiston peruspääomaan valtio sijoitti yhteensä 500 miljoonaa vuosien 2008–2010 aikana. Opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen toteaa uuteen yliopistosäätiöön tulevien yliopistojen pääomituksen olevan kuitenkin vakaalla pohjalla.
”Nyt ei olla lähdössä niin tyhjältä pöydältä liikkeelle kuin yliopistouudistuksen yhteydessä Aallon osalta tapahtui. On syytä muistaa, että Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto ovat varsin hyvin pääomitettuja jo nykyisin verrattuna Aallon muodostaneisiin kolmeen tilivirastoyliopistoon.”
”Nyt ei olla lähdössä niin tyhjältä pöydältä liikkeelle kuin yliopistouudistuksen yhteydessä Aallon osalta tapahtui.”
Uuden säätiön peruspääoma on perustamiskirjan luonnoksen mukaan noin 2,2 miljoonaa euroa. Säätiön perustajajäsenet ja tarkemmat lahjoitussummat löytyvät Aviisin uutisesta. Aallon lopullinen peruspääoma oli 700 miljoonaa euroa. Lehikoisen mukaan Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston toiminta siirretään uudelle säätiöyliopistolle.
”Uuden säätiöyliopiston varallisuus tulee ensisijaisesti koostumaan siihen yhdistyvien yliopistojen varallisuudesta. Yhdistyvien yliopistojen taseiden loppusummat vuonna 2015 olivat noin 292 miljoonaa euroa [TTY] ja noin 161 miljoonaa euroa [TaY]”, Lehikoinen sanoo.
Lisäksi iso merkitys uuden säätiön pääomassa on myös kaupungin omistamilla Tampereen ammattikorkeakoulun Tamkin osakkeilla, joiden kirjanpitoarvo on noin 20,8 miljoonaa euroa. Tampereen kaupunki on luovuttamassa osuutensa ammattikorkeakoulun osakkeista yliopistosäätiön pääomaan.
Onko kuitenkin mahdollista, että valtio budjetoi Tampereen uudelle korkeakoululle vielä lisää rahaa peruspääomaksi luvatun 50 000 euron lisäksi?
”Ensi keväällä päätetään julkisen talouden suunnitelmasta. Siinä yhteydessä hallitus ottanee kantaa myös mahdolliseen korkeakoulujen lisäresursointiin”, Lehikoinen sanoo.
Lehikoinen korostaa myös sitä, että valtio on jo nyt Tampereen yliopistojen suuri pääomittaja.
”Lisäksi valtion suora vuosittainen perusrahoitus ilman arvonlisäverokompensaatiota vuonna 2016 yhdistyville yliopistoille oli noin 186 miljoonaa euroa.”
Valtio antaa perusrahoitusta kaikille yliopistoille. Korkeakoulujen rahoituksesta on kuitenkin leikattu tällä hallituskaudella. Valtio on myös pohtinut omaisuutensa myymistä korkeakoulujen pääomittamisen rahoittamiseksi. Tähän Lehikoinen ei ota suoraan kantaa.
”Hallitus päättää, miten pääomittaminen rahoitetaan. [Myyntituloja] Voidaan kohdistaa kaikille korkeakouluille, myös Tampere 3:lle.”
Tampereen AMK:n alueellinen vaikuttavuus vähenee, kun sen päätösvalta annetaan yliopistoille, jotka tekevät vain meriittitutkimusta kansainvälisiin journaleihin välittämättä yhtään yritysten tai julkisen sektorin soveltavan tutkimus- ja kehitystoiminnan sekä innovoinnin tarpeista. Tampereelle tämä ei tee hyvää, mikä on harmillista.
Virkamiehellä ei ole valtaa vastata budjettikysymyksistä kuin enintään joidenkin kymmenien tuhansien eurojen osalta, eivätkä nämä siten myöskään voi ottaa kantaa valtion pääomitusasioihin. Ministerit tekevät päätökset miljoonien summiin liittyen. Jos haluttaisiin tietää, miksei Tampereen yliopistohanketta ole nähty prioriteettijärjestyksessä niin korkealla olevana, että se olisi lisärahoituksen arvoinen, asiaa pitäisi kysyä opetusministeriltä, joka on päätösvaltainen ministeri asiassa, ja jonka toimivaltaan kuuluu toimia myös esittelijänä yliopistoja koskevissa asioissa valtioneuvoston sisällä. Ehkä ensi hallituksessa on eri ihmiset ministereinä, ja erilainen suhtautuminen Tampereen korkeakoulujen yhdistämiseen.