Tampere 3 näyttää rakoilevan, mutta niin teki Aaltokin – Mihin poliittinen peli johtaa?
Fantastisen innovointiajan hedelmä Aalto-yliopisto alkaa asettua uomiinsa. Tampere 3:ssa yksimielisyys näyttää nyt rakoilevan. Näin oli Aallossakin. ”Rehtorithan olivat kuin liikennevalot”, Aallon syntyä tutkinut Hanna-Mari Aula sanoo. Mihin Tampere 3 on menossa?
Aviisin verkkosivuille on avattu Tampere 3 -osio, johon on koottu hanketta käsittelevät Aviisin jutut.
Uudenvuoden aatto 2017 Tampereella. Kun kellon viisari liikahtaa vuoteen 2018, Ratinasta ammutaan ilotulitus. Juuri kun selvittiin maan satavuotisjuhlista. Ihmiset seuraavat ilotulitusta Eteläpuistossa ja Laukontorilla. Samalla hetkellä rakettien paukkuessa pimeällä taivaalla on Tampereen uusi korkeakoulu muuttunut todelliseksi. Soivatko aariat tuolloin Tampereen yliopiston TaY:n, Tampereen teknillisen yliopiston TTY:n ja Tampereen ammattikorkeakoulun Tamkin yhteensulautumisen merkiksi?
Tampere 3 -työnimellä kulkeva projekti on paikallinen ja kansallinen koulutuksen suurhanke. Tampereen korkeakouluja yhdistävän opinahjon on suunniteltu aloittavan reilun vuoden päästä. Moni asia on kuitenkin vielä levällään. Jutun tekohetkellä aloitusajankohdasta, nimestä, johtamismallista tai rahoituksesta ei ole selkeää yhteisymmärrystä.
Säätiöyliopiston perustajajäseniä ei ole vielä julkistettu. Tampere 3 -hankkeen alkulaukaus ammuttiin kuitenkin keväällä 2014, kun vuorineuvos Stig Gustavson kutsuttiin hankkeen selvitysmieheksi. Tänä syksynä konsensus näyttää rakoilevan. Syyskuussa TTY:n hallitus painoi jarrua ja vaati yksin hankkeelle lisäaikaa ja -rahoitusta sekä tiettyä johtamismallia. Peli on käynnissä.
Espoon Otaniemessä alkukankeus on ollutta ja mennyttä. Aalto-yliopisto aloitti toimintansa 1. tammikuuta 2010. Nyt Aallon Helsingin kampuksia Arabianrannasta ollaan siirtämässä Otaniemeen vuoteen 2018 mennessä. Sitten Aalto on myös fyysisesti yhdessä. Kauppatieteiden tohtori Hanna-Mari Aula tarkasteli väitöskirjassaan Aalto-yliopiston maineen rakentumista vuosina 2005–2014. Aula työskentelee Kaute-säätiössä, joka tukee kaupallisten ja teknillisten tieteiden tutkimusta, opetusta ja opiskelua. Aulan tutkimuksista ilmeni, että Aallon fuusion aikana tapahtui vastustusta ja mukautumista, mikä jätti tilaa konflikteille ja politikoinnille. Aula näkee samoja piirteitä Tampere 3 -hankkeeseen liittyvässä keskustelussa. Etenkin yhdistymisen valmisteluvaiheessa osapuolet olivat usein eri linjoilla.
”Ihan sama juttu oli Aallossakin tässä vaiheessa. Rehtorithan olivat kuin liikennevalot.”
Aallon mainetta rakennettiin lupauksille tulevaisuudesta. Uuden yliopiston piti paikata korkeakoulujen väitetyt heikkoudet ja tuoda uusia hyötyjä.
Aallon mainetta rakennettiin lupauksille tulevaisuudesta. Uuden yliopiston piti paikata korkeakoulujen väitetyt heikkoudet ja tuoda uusia hyötyjä. Uusi uljas yliopisto loisi poikkitieteellisyyttä ja kansainvälisyyttä, innovaatioita, sekä tiiviimpää yritysyhteistyötä. Tampereella on käytetty pitkälti samoja argumentteja. Lisäksi eri korkeakoulumallien yhteenliittymän ainutlaatuisuus on nostettu esiin. Fuusiot ovat odotettavissa, sillä opetus- ja kulttuuriministeriö sekä hallitus ovat kannustaneet uusiin avauksiin.
”Kysymys lienee enemmänkin, että ketkä liittyvät yhteen”, Aula toteaa.
Hankkeen käynnistivät TaY, TTY ja Tamk. Muita keskeisiä osapuolia ovat Tampereen kaupunki, Pirkanmaan seudun elinkeinoelämä ja valtio, eli opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM). Säätiön perustajajäseniä ovat todennäköisesti ainakin Suomen valtio ja Tampereen kaupunki. Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) on asettanut työryhmän, ohjausryhmän ja johtoryhmän, joiden tehtävänä on valmistella Tampere 3 -yliopistokonsernin perustamista. OKM:n kansliapäällikkö Anita Lehikoinen luottaa korkeakoulujen yhdistymiseen. Rakoilevat ulostulot eivät ole heikentäneet uskottavuutta.
”Kun tavoite on yhteinen, kaikista asioista löytyy varmasti tie eteenpäin. Pidän tärkeänä, että uusi rakenne voisi aloittaa 1.1.2018. On selvää, että kehittämistyö jatkuu sen jälkeen. En näe lisäarvoa prosessin pitkittämisessä.”
Ammattikorkeakoulun ja yliopistojen välitön yhdistäminen ei nykyisen lainsäädännön puitteissa ole mahdollista. Lehikoinen vakuuttaa, että OKM:llä on valmiudet viedä Tamkin ja yliopistojen yhdistämiseen vaadittavat lakimuutokset läpi jo ensi keväänä. Tampere 3:n aloittaminen on myös mahdollista, vaikka yhteistyöhön liittyviä lakimuutoksia ei vielä olisi tehty. Tässä tilanteessa Tamk olisi korkeakoulu, jonka yhdistyneiden yliopistojen säätiö omistaa.
Lokakuun 15. päivänä vuonna 2014 Tampereen yliopiston intranetiin ilmestyi tiedote. Siinä kerrottiin, että TaY, TTY ja Tamk ryhtyvät luomaan täysin uudenlaista korkeakoulua. Sellaista, jota Suomessa ei ole vielä nähty. Ilmoitus tuli monille yllätyksenä. Tampereen yliopiston ylioppilaskunta (Tamy) julkaisi nopeasti tiukan vastineen Tampereen yliopiston johdolle: kolmikanta, ja erityisesti opiskelijat, oli sivuutettu valmistelussa. Yliopistot ovat vastuuvelvollisia monelle sidosryhmälle: opiskelijoille, henkilöstölle, maailmanlaajuiselle tiedeyhteisölle, alumneille, valtiolle, rahoittajille, medialle ja yhteistyökumppaneille. Siksi yliopistot ovat myös suurien intohimojen kohde.
”On kuitenkin vaikea edes sanoa, kenelle yliopisto kuuluu. Kuuluuko yliopisto kenellekään? Kuka saa päättää siihen liittyvistä asioista?”, Hanna-Mari Aula pohtii.
Yliopistojen opiskelijavaikuttajat laittavat hynttyyt yhteen, sillä syntyessään uudessa korkeakoulussa toimii vain yksi ylioppilaskunta. Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Tamko jäisi omaksi toimijakseen. Tällä hetkellä ylioppilaskuntien yhdistymisen valmistelusta vastaavat pääsihteerit ja hallitusten puheenjohtajat sekä yhdistymiskoordinaattori, jota ei ole vielä palkattu.
Alun järkytyksen jälkeen opiskelijajärjestöjen keskustelu on seestynyt. Lokakuussa 2014 Tamyn kokous Tampere 3:sta keräsi satoja opiskelijoita yliopiston pääaulaan. Toukokuussa 2015 vastaava kokous keräsi noin 60 osallistujaa. Järjestöt ovat tehneet tasaiseen tahtiin ulostuloja ja valmistelleet ylioppilaskuntien yhdistymistä. Nyt odotellaan isompien rattaiden pyörimistä ja valmistaudutaan yhdistymään lähitulevaisuudessa tai myöhemmin.
Opiskelijat näyttävät kuitenkin jäävän ulos tulevan korkeakoulun päätöksenteon ytimestä.
Opiskelijat näyttävät kuitenkin jäävän ulos tulevan korkeakoulun päätöksenteon ytimestä. Suomessa on tällä hetkellä kaksi säätiömallista yliopistoa, jotka ovat TTY ja Aalto. Tampere 3 tulisi olemaan säätiöyliopisto. Säätiöyliopiston toimielimiä ovat hallitus, rehtori ja yliopiston yhteinen monijäseninen hallintoelin. Tampereen yliopisto taas on julkisoikeudellinen yliopisto, jonka päättäviä elimiä ovat lain mukaan hallitus, rehtori ja yliopistokollegio. Hallitus muodostuu professori-, henkilökunta- ja opiskelijaedustajista. Säätiömuotoisessa yliopistossa tätä kolmikantaedustusta ei vaadita.
Aula näkee, että nyky-yliopisto on vahvasti kehittymässä korporaatiotyyppiseksi organisaatioksi.
”Sellaiseksi, jossa on selkeä hierarkia ja ylhäältä alas johdettu päätöksenteko. Ollaan tuomassa paljon liike-elämän käytäntöjä yliopistomaailman organisaatioihin.”
Tamylla on yliopiston hallituksessa kaksi edustajaa. Tamkolla on Tamkin hallituksessa yksi opiskelijaedustaja. TTY:n hallituksessa ei ole opiskelijaedustusta. TTY:n hallituksen nimittävässä konsistorissa on kolme opiskelijajäsentä. Perinteisesti päätöksenteko on ollut kollektiivista, ja opiskelijat ovat olleet mukana tärkeänä ryhmänä yliopiston toiminnassa.
”Kun kollegiaalinen päätöksenteko murenee, niin myöskään opiskelijat eivät ole päätöksenteossa enää samalla tavalla mukana. Nyt päätöksenteossa korostetaan tehokkuutta”, Aula toteaa.
Aulan väitöskirjan yksi löydös liittyy opiskelijasidosryhmän identiteetin muutokseen suhteessa kohdeorganisaatioon.
”Huomasimme, että kun ennen opiskelijat olivat puheessa selvästi osa yliopistoa, osa meitä, niin nyt opiskelijoista puhuttiin osana yliopiston ulkopuolista ryhmää, osana heitä.”
OKM teetti vuosien 2015 ja 2016 aikana Owal Groupilla yliopistolain vaikutuksien arvioinnin. Siinä todettiin, että uusi järjestelmä on etäännyttänyt yhteisöä päätöksenteosta, ja johdon ja henkilöstön näkemyserot ovat kärjistyneet. Kansliapäällikkö Lehikoinen ei ota suoraan kantaa opiskelijaedustuksen tai kollegion tarpeellisuuteen.
”Parasta olisi noudattaa yliopistolain säännöksiä. Ne kävivät tarkan syynin vuonna 2009 eduskunnassa.”
”Tampere 3 -hanke on tällä hetkellä Suomen tärkein korkeakoulupoliittinen hanke”, totesi TTY:n rehtori Mika Hannula tämän lukuvuoden avajaispuheessaan.
Samassa puheessa Hannula painotti sitä, että korkeakoulut ovat tekemässä rohkeaa rakenteellista uudistusta, jota valtiovalta on jo pitkään vaatinut. Samassa Hannula nosti esille taloudellisen tuen puutteen. Sanat oli osoitettu avajaisiin osallistuneelle Sanni Grahn-Laasoselle. TTY:n hallitus on vaatinut valtiolta tulevan säätiön pääomittamista 200 miljoonalla eurolla. Tähän summaan kuuluu muun muassa Tamkin osakkeiden ostaminen. Nyt Tamkin osake-enemmistön omistaa Tampereen kaupunki. OKM ja Tampereen kaupunki käyvät neuvotteluja Tamkin arvosta.
Tähän verrattuna Tampere 3 on saanut valmisteluprosessiin valtiolta vain hiluja, Aviisin tietojen mukaan puhutaan miljoonista.
Aalto-yliopiston toteuttamisesta sovittiin Vanhasen toisessa hallitusohjelmassa vuonna 2007. Valtio sitoutui sijoittamaan Aalto-yliopistoon 500 miljoonaa euroa, jos ulkopuolista rahaa saadaan 200 miljoonaa. Tähän verrattuna Tampere 3 on saanut valmisteluprosessiin valtiolta vain hiluja, Aviisin tietojen mukaan puhutaan miljoonista.
”Aaltoa valmisteltiin edeltävällä hallituskaudella päätöksentekopisteeseen asti. Tampere 3 -hankkeesta ei samanlaista ehdotusta ollut käytettävissä. Totta kai myös talouden tilanne on kovasti toisenlainen”, kansliapäällikkö Lehikoinen toteaa.
Samalla, kun valtiovalta patistaa korkeakouluja profiloitumaan ja lisäämään monialaisuutta, koulutus on joutunut kovien leikkausten alle. Korkeakoulupolitiikan tavoitteena on edistää profiloitumista, rakenteellista kehittymistä, työnjakoa ja vaikuttavuutta. Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä vahvistetaan innovaatioiden kaupallistamiseksi. Nämä ovat niitä asioita, joilla Tampere 3:a perustellaan.
Ei metsäkampusta. Muun muassa näin kampanjoitiin 1960-luvulla Tampereen teknillisen korkeakoulun ja Tampereen yhteiskunnallisen korkeakoulun yhdistämistä vastaan. Teknillisen korkeakoulun siirtyessä Tampereelle suunniteltiin myös Yhteiskunnallisen korkeakoulun siirtämistä Hervantaan. Tuolloin mallia haettiin Ruotsista, nyt muualta Euroopasta ja Yhdysvalloista. Tällä kertaa kimpassa on mukana myös Tamk. Työelämäorientoituneet tutkinnot ja kaksiportaisuuden häivyttäminen ovat yliopistojen johtoportaan agendalla. Tampereen yliopiston rehtori Liisa Laakso puhui korkeakoulut kahteen eri osaan jakavan duaalimallin purkamisesta lukuvuoden avajaisissa.
Myös Porissa yliopistoyksiköitä ja ammattikorkeakoulua pyrittiin yhdistämään vuonna 2013. Porin yliopistokeskus ja Satakunnan ammattikorkeakoulu olisivat yhteen muuttaessaan kehittäneet yhteisiä opintoja ja tutkintopolkuja. Kaupunki oli mukana hankkeessa, joka kaatui muun muassa nopeatempoiseen ja puolittaiseen valmisteluun. Osansa oli myös sidosryhmien erimielisyyksillä. Lisäksi tutkintorakenteiden lähentämiseksi olisi vaadittu lakimuutoksia. Hanna-Mari Aula pitää suuren fuusion pahimpana uhkana luottamuspulaa.
”Keskeisin uhka on luottamuksen menetys: joko hankkeeseen tai hankkeen keskeisiin toimijoihin. Jos luottamus hukataan jo tässä vaiheessa pohjalukemiin, se vaikeuttaa jatkotyötä.”
Pitäisi myös tehdä selväksi, mikä hankkeessa on keskeisintä. Aula arvelee, että Tampereella tahdotaan uudistaa, mutta ei pystytä täsmentämään sitä, mitä uudistamisella tarkoitetaan.
”Tarvittaisiin todella vahva ja hyvä visio siitä, mikä uudesta oppilaitoksesta halutaan ja mennä sitä kohti avoimesti. Ihmisten on helpompi hyväksyä muutos ja olla siinä mukana, jos he tietävät, haetaanko yhdistymisellä kustannussäästöjä, uusia rakenteellisia ratkaisuja vai sisällöllisesti jotakin aivan uutta.”
OKM:n Lehikoinen näkee, että hankkeessa tärkeitä ovat muun muassa ammattikorkeakoulun ja yliopiston yhteistyö, yhteiskunnallisten ja teknillisten alojen yhteenliittymä, elinkeinoelämän linkittäminen yliopistoihin ja suuren kansainväliseen kilpailuun pystyvän yksikön synnyttäminen.
”Kyseessä on myös valtakunnallisesti merkittävä uudistus. Siksi sen eteen on tehtävä paljon töitä. Haluaisimme nähdä hankkeen alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävänä.”
Hanna-Mari Aula varoittaa liiallisesta ylhäältä alaspäin johdetusta ja sanelevasta politiikasta.
”Silloin tullaan helposti väheksyneeksi ihmisten osaamista sekä ja vanhoja tapoja ja perinteitä, jotka ovat ihmisille tärkeitä. Ylhäältä päin määritetään, että tällaisia te olette.”
”Ylhäältä päin määritetään, että tällaisia te olette.”
Tampere 3:ssa päätökset ovat venyneet ja niistä tiedottaminen on saanut kritiikkiä sidosryhmiltä. Valmistelupöytäkirjat ja esimerkiksi syksyllä julkaistu Tampere 3 -verkkolehti ovat tarjolla yliopiston intranetissä. Materiaaleihin pääse käsiksi yliopiston peruspalvelutunnuksilla, mutta suurelle yleisölle intranet näyttäytyy tiedon hautausmaana.
”Tutkimuksissa on huomattu, että ikävistäkin asioista kannattaa kertoa. Se kirpaisee silloin, mutta ihmiset pääsevät yli nopeammin kuin silloin jos koko ajan tiputellaan tai pantataan tietoa”, Aula toteaa.
Nimikin on sivuseikka vision rinnalla. Tuleva Aalto oli hyvin pitkään pelkkä innovaatioyliopisto. Elettiin fantastista ja innovoivaa aikaa.
”Uusi nimi on aluksi outo. Aalto oli nimivalintana onnistuneen neutraali. Jos Tampere 3:ssa halutaan korostaa uuden luomista ja fuusion tasapuolisuutta kolmen koulun kesken, koulun nimeäminen uudella tavalla olisi perusteltua”, Aula toteaa.
Vietetäänkö uuden korkeakoulun syntymäjuhlaa vielä vuonna 2018 rakettien paukkuessa? Rahoitus huolettaa kaikkia kolmea korkeakoulua. Lisäksi Tamkin varatoimitusjohtaja Mikko Naukkarinen esitti Aamulehden jutussa huolensa eri toimintakulttuurien yhteensovittamisesta. Erimielisyyksistä huolimatta kukaan ei julkisesti puhu siitä, että Tampere 3 voisi vielä kaatua. Yliopistot ovat tiedotteissaan vakuutelleet sitoutumistaan. OKM:n Lehikoinenkaan ei usko perääntymiseen.
”Yhteinen tahto toteuttamiselle on olemassa. Eihän hanke silloin voi kaatua.”
Puhutaan aloittavasta rakenteesta ja hankkeesta ja siitä, kuinka se tuottaa monitieteellisiä innovaatioita elinkeinoelämälle ja hyödyttää yhteiskuntaa.
”Olisi kiva nähdä, että tämä fuusio johdettaisiin ihmislähtöisesti, ei asioiden ja prosessien kautta. Tulokset voisivat olla aika hyviäkin. Ihmisethän sen muutoksen tekevät”, Aula pohtii.
Aula arvioi, että Aallon asettuminen kesti noin viitisen vuotta. Myllerrystä kesti valmistelusta tähän päivään lähes vuosikymmenen.
”Varsinaisen fuusion jälkeen on nyt menty selkeästi yli vaikeista muutosajoista. Ihmiset voivat paremmin ja ovat voimaantuneempia.”
Suomalainen yliopistolaitos on vanhempi kuin Suomen valtio. Muutokset ovat hitaita ja usein kivuliaitakin.
”Kukaan ei väitä, että tämä olisi helppoa.”
TAMPERE 3 -AIKAJANA
Kevät 2014
Vuorineuvos Stig Gustavson kutsutaan selvitysmieheksi pohtimaan tamperelaisten korkeakoulujen uudistumista. Elinkeinoelämän vaikuttaja Gustavson on osallistunut myös Aallon syntyprosessiin.
Syksy 2014
TaY, TTY ja Tamk tiedottavat uuden korkeakoulun luomisesta. Vararehtorit alkoavat pohtia uuden korkeakoulun profiilia ja tutkintorakennetta.
Toukokuu 2015
TTY:n, TaY:n ja Tamkin hallitukset päättävät, että tavoitteena on yksi yliopisto Tampereelle.
Syyskuu 2015
Päivi Myllykangas valitaan Tampere 3 -hankejohtajaksi. Hän on toiminut aiemmin muun muassa aluepäällikkönä Elinkeinoelämän keskusliitossa.
Helmikuu 2016
Tampereen yliopiston hallitus ottaa kantaa julkisoikeudellisen yliopiston puolesta.
Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) asettaa työryhmän, ohjausryhmän ja johtoryhmän valmistelemaan säätiömuotoisen yliopistokonsernin perustamista.
Elokuu 2016
TaY:n, TTY:n ja Tamkin yhteinen ristiinopiskelupalvelu avataan.
Syyskuu 2016
Tampereen ylioppilaskunnat avaavat yhdistymiskoordinaattorin haun.
Syys–lokakuu 2016
TTY:n hallitus vaatii lisää aikaa ja rahaa yhdistymiseen ja esittää vaatimuksia johtamismallista. Nimestä ollaan yhä eri mieltä, vaikka siitä piti päättää jo kesäkuussa.
Jutun faktalaatikkoa on muokattu 29.3.2017 klo 13.35. ”Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) asettaa työryhmän, ohjausryhmän ja johtoryhmän valmistelemaan säätiömuotoisen yliopistokonsernin perustamista” -kohta on siirretty faktalaatikossa vuodesta 2015 vuoteen 2016.
Voisikohan tohon yhdistää Ammattikoulun ja muut keskiasteen opistot Pirkanmaalta, niin säästys rahhoo pyrökratiasta. niin ja tietysti Ahlmanin maatalouskoulu, niin saatas tohtoris lypsäjiä navetoihin.
Säätiöyliopiston hallituksen yksi päätehtävä on satojen miljoonien eurojen säätiöpääoman sijoittamisen strateginen suunnittelu sellaisella tavalla, jolla säätiöpääoma tuottaa jatkuvasti varoja yliopiston toimintaan – ja sen valvonta, että myös sijoitustoiminnan toteutus on tehty hyväksi nähdyllä tavalla. Hallitus päättää myös siitä, paljonko säätiöpääoman tuotoista vuosittain annetaan yliopiston käyttöön. Lisäksi säätiöyliopiston hallitus tekee erilaisia muita päätöksiä sen mukaan, mitä säätiön perustamiskirjassa säätiön ja sen hallituksen tehtäväksi asetetaan – ja mikä taas asetetaan esim. yliopiston yhteisen monijäsenisen hallintoelimen päätösvallan asioiksi.
Siitä on ainakaan julkisesti puhuttu aika vähän, että miten vastuita halutaan hallituksen ja yliopiston monijäsenisen hallintoelimen kesken jakaa uudessa yliopistossa siltä osin, kuin valinnanmahdollisuuksia on. Yliopistolaki toki antaa tähän omat rajoitteensa, mutta jättää myös monia vastuunjakokohtia yliopiston itsensä päätettäväksi. Myös yliopiston monijäsenisen toimielimen tehtävien tulevasta sisällöstä ei ole juuri näkynyt keskusteluja. TTY:n nykyisen konsistorin ja Tampereen yliopiston yliopistokollegion roolit vaikuttavat olevan suurelta osin samantyyppisiä, mutta myös osin erilaisia. Ne ovat kuitenkin aika eri kokoisia. Laki sanoo kyseisen toimielimen koosta, että siinä saa olla enintään 50 jäsentä. TTY:llä on pyritty pitämään byrokratiaan osallistuvien määrät pieninä, jolloin siihen liittyvä työaika ja kulutkin pysyvät pienempinä. TTY:n konsistorissa on 11 jäsentä (4 professoria, 3 muun henkilökunnan edustajaa ja 3 opiskelijaedustajaa). Tampereen yliopistossa puolestaan on tavoiteltu laajaa kokoonpanoa ja laajaa edustusta kaikista ryhmistä, ja sen yliopistokollegiossa on 45 jäsentä (15 professoria, 15 muun henkilökunnan edustajaa ja 15 opiskelijaedustajaa). Saa nähdä, minkä kokoista yhteistä toimielintä uuteen yliopistoon ehdotetaan, ja mikä kaikki sille halutaan osoittaa tehtäväksi.
Eipä nuo opiskelijoiden näkemykset olleet ainakaan omina opiskeluaikoina kovinkaan pitkänäköisiä ja laajaa pohdintaa sisältäviä. Lähinnä omista oikeuksista pidettiin melua muta velvollisuuksia välteltiin tosi ahkerasti. Älä kysy mitä yliopisto voi tehdä sinulle vaan kysy mitä sinä voit tehdä yliopistollesi….