Faktatutka: Onko raskauden alkaminen ihme?
”Kannattaa muistaa, että raskauden alkaminen on ihme, vain pieni osa yhdynnöistä johtaa hedelmöittymiseen ja munasolun kiinnittymiseen kohdun limakalvolle”, kertoo Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:n Parisuhdeopas opiskelijoille.
Perhesuunnittelu-kohta tekee selväksi, että myöhäisten lastenhankintapäätöksien takia yliopisto-opiskelijat ovat lapsettomuuden riskiryhmässä.
Samalla opas muistuttaa, että odottavista perheistä pidetään Suomessa hyvää huolta ja vanhemmuuteen ehtii kasvaa yhdeksän kuukauden aikana. Raskaus todetaan ihmeeksi Suunnittelematon raskaus -otsikon alla.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tutkimusprofessori Mika Gissleriä hymyilyttää.
”Ihmeenä voisi pitää ehkä sitä, että raskaus päättyy onnellisesti”, Gissler sanoo.
”Ihmeenä voisi pitää ehkä sitä, että raskaus päättyy onnellisesti”, Gissler sanoo.
Pelkkää hedelmöittymistä ei lasketa lääketieteellisesti raskaudeksi. Ihminen on kyennyt hedelmöitykseen lääketieteellisesti jo pitkään. Koeputkihedelmöityksiä on tehty 1970-luvulta alkaen.
On laskettu, että 80 prosenttia alkaneista raskauksista päättyy luonnostaan ensimmäisillä viikoilla. Suurin osa niistä jää kokonaan huomaamatta. Tällaisia lyhyiden raskauksien keskeytymisiä ei lasketa edes keskenmenoiksi.
Jos raskauden todennäköisyyttä vertaa muihin tavallisiin biologisiin tapahtumiin, kuinka yleinen raskaus on?
”Jos hedelmällisessä iässä oleva terve pari harrastaa seksiä, raskaus alkaa 2,5 prosentin todennäköisyydellä. Vuoden kuluttua 85 prosenttia odottaa lasta tai on saanut lapsen”, Gissler kertoo.
Raskauden alkamisen todennäköisyys on samaa luokkaa kuin se, että syntyvällä lapsella on astma tai että hän sairastuu vanhana dementiaan. Astmaa tai dementiaa ei kuitenkaan katsota ihmeiksi juuri missään.