Yhä useampi löytää ulkomaalaisen puolison – Suhde näyttää maahanmuuton uudessa valossa
Entistä useampi suomalainen löytää vierelleen ulkomaalaisen puolison. Parisuhteen kautta suomalainen yhteiskunta ja maahanmuutto avautuvat uudesta kulmasta. Parisuhteesta saa tukea kotoutumiseen, mutta suhde ei ratkaise kaikkia ongelmia.
Başak Yavuz Blombergin ja Sami Blombergin suhteen alku oli jännittävää aikaa. Turkissa uskonto ja vanhoilliset arvot rajoittavat seurustelua. Julkinen pussailu bussipysäkillä saattoi kirvoittaa huutoja. Başakin isäpuolelle suomalaisesta poikaystävästä ei voinut kertoa, joten Sami kävi Istanbulissa vain ystävänä ja nukkui eri huoneessa kuin Başak.
”Eivät minun tavalliset turkkilaiset poikaystävätkään olleet yöpyneet meillä. Mietin, miten ihmeessä selitän vanhemmilleni sen, että ’eurooppalainen ystävä’ haluaa taas tulla käymään”, Başak muistelee.
Sami oli aina ollut kiinnostunut vieraista kulttuureista ja maantiedosta, ja hänellä oli aiemmin ollut slovakialainen tyttöystävä. Başakin perhe taas oli ollut tyttöä kohtaan hyvin suojeleva, eikä häntä ollut laskettu edes koulun luokkaretkille. Başak oli päättänyt asua aina Istanbulissa ja pysyä naimattomana, kunnes hän pääsi vaihto-oppilaaksi Unkariin ja tapasi siellä Samin.
Siellä, kävelyretkellä Gellert-kukkulan päällä, he ihastuivat toisiinsa. Kun Başakin oli aika lähteä kotiin Turkkiin, mutta Samin vaihto vielä jatkui, alkoi vuoden kestänyt reissaaminen puolin ja toisin. Başakin tullessa ensimmäisenä jouluna poikaystävänsä luo Suomeen oli maassa lunta puoleen sääreen, pakkasta yli kaksikymmentä astetta ja sauna lämpimänä. Samin äiti oli kutonut Başakille revontulikuvioiset villasukat.
Suhdetta leimasi epävarmuus, mutta kumpikaan ei halunnut lopettaa. Puolentoista vuoden seurustelun jälkeen Başak muutti Samin luokse Suomeen. Vuoden yhteiselon jälkeen he menivät naimisiin, ja vasta silloin Başakin isäpuolelle kerrottiin suhteesta. Nyt he ovat asuneet jo lähes viisi vuotta kahden kilpikonnan kanssa suomalaisessa kerrostalossa ja olleet naimisissa melkein neljä vuotta.
Venäjää yliopistossa opiskellut, kielipäällä siunattu Başak oppi suomen ällistyttävän nopeasti ja keksii joskus vahingossa myös uusia, suomen kieleltä kuulostavia sanoja. Hän haluaisi opiskella Suomessa kirjastoalan korkeakoulututkinnon. Kulttuurituottajana työskentelevä Sami tekee paremmin turkkilaista ruokaa kuin puhuu kieltä, vaikka onkin käynyt yhden kurssin turkkia. Güzel kahverengi gözler, kauniit ruskeat silmät, olivat Samin ensimmäisiä sanoja turkiksi. Kotona he puhuvat suomea ja joskus myös englantia.
Başak on kiivas ja tulinen turkkilainen, joka ei voi aina ymmärtää Samin rauhallisuutta. Suomessa kaikki etenee muutenkin verkkaisesti kassajonoista busseihin. Sami taas on saanut Başakilta rohkeutta toimia muiden ihmisten katseiden alla.
”Kaikki maahanmuuttajat eivät ole tulleet tänne paremman elämän perässä”, Başak toteaa.
Parina he ovat kuitenkin harvinaisuus: useimmiten suomalaisen naisen vierellä on etelänlomalta löytynyt turkkilainen mies. Başak ja Sami eivät ole kokeneet syrjintää. Joskus asiakaspalvelutyössä Başak saattaa huomata, että asiakkaat empivät ennen kuin kysyvät häneltä apua. Ehkä he miettivät, osaako Başak suomea.
”Näytän erilaiselta ja puhun hassusti, mutta kaikki maahanmuuttajat eivät ole tulleet tänne paremman elämän perässä”, Başak toteaa.
Huonot uutiset Turkista saavat Başakin usein surulliseksi. Levottomuudet kurdivähemmistön ja kansallismielisten välillä lisäävät terrorismin uhkaa erityisesti Itä-Turkissa, ja suhtautuminen diktaattorin elkein hallitsevaan presidentti Erdoğaniin jakaa kansaa.
Heinäkuisen Turkin vallankaappausyrityksen aikaan Başakin oli vaikea saada unta. Samikin on seurannut huolestuneena pidätysten ja virasta erottamisten lisääntymistä ja keskustelua kuolemantuomion palauttamisesta Turkkiin. Suomalaisesta politiikasta valittaminen tuntuu tapahtumien rinnalla mitättömältä.
”Shark” oli se arvoituksellinen kansainvälinen maisteriopiskelija, joka ei suostunut paljastamaan suomalaiselle Satulle, mistä on kotoisin. Vähitellen uusille ystäville selvisi, että nuori lääketieteen opiskelija oli tullut Suomeen Irakin Kurdistanista. Kotimaasta tuli Sharkin lempinimen mukaisesti ystävien kesken ”Sharkland” ja vitsailun aihe.
Maisteriopintojen jälkeen Shark palasi Irakiin tekemään töitä ja tuli kahden vuoden kuluttua takaisin Suomeen saatuaan yliopistolta jatko-opiskelupaikan. Satun postiluukkuun ilmestyi tänä syksynä irakilainen sukunimi. Satu ja Shark ovat seurustelleet puolitoista vuotta.
Sharkilla on nyt Suomen oleskelulupa tohtorin tutkinnon suorittamista varten. Kurdistanissa asuvalle perheelle he eivät ole vielä kertoneet suhteesta. Suku voisi epäillä, että Shark lähti Suomeen rakkauden eikä tohtorinhatun vuoksi. Tämän takia käytämme jutussa Sharkin lempinimeä ja Satustakin vain etunimeä.
Irakin kansalaisuus ei ole ollut Sharkille varsinainen valttikortti, ei viisumia hakiessa eikä ihmisiin tutustuessa. Shark välttää huonoa ensivaikutelmaa ja pyrkii ajan mittaan todistamaan olevansa parempi kuin mitä ihmiset irakilaisesta uskovat. Esimerkiksi uskonto aiheuttaa ennakkoluuloja. Shark on ateisti.
”On surullista, että on stereotypioita, mutta jos tulen uuteen maahan, on minun tehtäväni murtaa ne. Sanoisinpa, että integroituminen on maahan tulleiden omalla vastuulla, myös turvapaikanhakijoiden”, Shark toteaa.
Oppineena ja maailmaa nähneenä Shark ei samaistu Suomeen tulleisiin pakolaisiin, vaan arvostelee heitä kriittisemmin kuin Satu.
Turvapaikanhakijat ovatkin yksi parin kiistanaihe. Oppineena ja maailmaa nähneenä Shark ei samaistu Suomeen tulleisiin pakolaisiin, vaan arvostelee heitä kriittisemmin kuin Satu. Kaikki turvapaikanhakijat eivät hänen mukaansa tule hätää kärsiviltä alueilta. Hän kertoo kotikaupunkinsa Erbilin olevan turvallisempi kuin Pariisi.
”Useat tänne tulleista eivät ole pystyneet kotoutumaan edes kotimaassaan. On turha uskoa, että se olisi täällä helpompaa”, Shark toteaa.
Maahanmuuttokeskustelun lisäksi marraskuu jakaa pariskunnan mielipiteet. Shark kun rakastaa pimeää ja kylmää, Satu taas katselee kaihoisasti sääsovelluksesta etelän kaupunkien hellelukemia. Satusta olisi hauska tutustua kurdilaiseen kulttuuriin, mutta Sharkia kiinnostaa lähinnä kaikki muu. Satun kautta on aikaisempaa helpompaa saada suomalaisia ystäviä.
He ovat kuitenkin samaa mieltä siitä, ettei Suomi ole vielä monikulttuurinen maa. Se edellyttäisi enemmän työn ja opiskelujen perässä muuttavia ulkomaalaisia. Töihin tulisi päästä myös ilman täydellistä suomen kielen taitoa. Uusi aikuistuva sukupolvi voi Satun mielestä vaikuttaa siihen, miten monikulttuurinen maa Suomesta tulee.
Sharkille ja Satulle parisuhde ulkomaalaisen kanssa on aina ollut vaihtoehto. Varovaisemmat pelkäävät, mitä mahdollisille lapsille tapahtuu jos monikulttuurinen pari eroaa, mutta Satun mielestä niin pitkälle menevien uhkakuvien maalaaminen on turhaa.
”Et voi jättää tutustumatta ihmiseen vain sen perusteella, että hän tulee eri maasta.”
Are you from/in Tre?
Yes
Santeri ja Ana Palkivaaran ensimmäisestä, lyhyeksi jääneestä Tinder-keskustelusta ei olisi voinut arvata, että kahden vuoden kuluttua pari olisi naimisissa ja pienen Ansa-tytön tuoreita vanhempia.
Ana oli tullut Espanjan Kataloniasta Suomeen au pairiksi ja kaipasi sosiaalista elämää: ystäviä ylipäätään, ei erityisesti poikaystävää. Tinder oli parin mielestä hyvä paikka kulttuurien kohtaamiseen. Kepeässä sovelluksessa on helppo ottaa riskejä ja tutustua erilaisiin ihmisiin. Vaikka kumpikin oikeastaan pelkäsi suhteeseen ajautumista, uskaltautui Santeri tarttumaan sinitukkaista tyttöä kädestä ensimmäisillä treffeillä festarikeikalla.
”Luulen, että olin aina ajatellut, että minulla olisi joskus ulkomaalainen tyttöystävä – vaikka ranskalainen tai äidinkielenään englantia puhuva”, Santeri arvioi.
Anaan tutustuminen vei Santerin kuitenkin keskelle räiskyvää espanjalaista kulttuuria. Puheenpaljous aiheutti aluksi kulttuurishokin. Vieraillessaan Anan perheen luona Barcelonassa hänen piti välillä paeta jatkuvaa puhetta kaupungin kaduille.
Anakin on muuttunut suhteen myötä aiempaa hiljaisemmaksi. Kotimaassa käydessään hän huomaa parhaiten, ettei ole enää samanlainen kuin sinne jääneet ystävänsä.
Anan ja Santerin suhde on ollut alusta asti intensiivinen ja asiat ovat edenneet vauhdilla. Naimisiinmeno oli järkevää Anan oleskeluluvan kannalta.
Anan kautta Santerille on valjennut, että maahanmuuttajan tie sääntö-Suomeen on sudenkuoppia täynnä. Suomalaisen sukunimen ottanut Ana ei yhtäkkiä pystynyt käyttämään espanjalaista pankkitiliään, joka oli rekisteröity vanhalle nimelle. Sotku nimen vaihdoksen kanssa vei parin moneksi kuukaudeksi taloudelliseen ahdinkoon. Graafisen suunnittelijan ja musiikintekijän rahatilanne ei muutenkaan ollut helppo.
”Mitään tietoa ei anneta kysymättä. Sinun on tunnettava laki itse ennen kuin asioit virkamiesten kanssa. Et voi luottaa siihen, että saisit ymmärrystä vaikeassa tilanteessa”, pari toteaa.
Analla on Suomessa paljon espanjalaisia ystäviä, mutta suomalaisiin hän on tutustunut vain Santerin kautta. Parisuhde toisaalta myös hidastaa ihmisiin tutustumista.
”Sinkkuna on helpompaa liikkua ympäriinsä. Suhteessa päädyt usein viettämään aikaa vain toisen kanssa”, Ana huomauttaa.
Hänen mielestään suomalaisten tulisi matkustella huomatakseen, ettei Suomi ole maailman napa.
Länsimaisesta EU-valtiosta tulevana Ana ei koe itseään henkisesti maahanmuuttajaksi. Kuitenkin esimerkiksi lääkärissä asioidessaan Anasta tuntuu, että häntä pidetään tyhmänä.
Joskus Ana on saanut kuulla huutelua kadulla. Hänen mielestään suomalaisten tulisi matkustella huomatakseen, ettei Suomi ole maailman napa.
Kaukana kotoa eläminen on opettanut Anaa päästämään irti menneestä ja keskittymään nykyhetkeen. Lapsuuden perheen tilalle on tullut oma, uusi perhe. Ansan syntymä on sitonut Santerin ja Anan yhteen yhä tiiviimmin. Espanjalaiset ystävät pitävät Anaa rohkeana.
”Minäkään en koskaan uskonut, että tulisin puhumaan miehelleni ja lapselleni englantia”, sanoo Ana. ”On vahinko, että ihmiset antavat kielelle niin paljon painoarvoa ja antavat sen estää itseään.”
Suomessa työskentelevä Riccardo Pizzuti oli jälleen kerran lähdössä käymään kotonaan Italiassa, kun hän huomasi itsessään kummallisen, uuden tunteen. Edellisen kotikäynnin jälkeen hän oli tavannut Suomessa Aino Kamajan. Nyt hän tunsi ensimmäistä kertaa palan itsestään jäävän Suomeen, Ainon luo.
”Ilman Ainoa minulla olisi vain Suomi mutta ei ketään, joka opastaisi minua siellä. On täysin erilaista olla suomalaisen kanssa yhdessä eikä vain työskennellä täällä. Se on minulle todella suuri asia.”
Aino ja Riccardo päätyivät töihin samaan pikaruokaravintolaan juuri oikeaan aikaan. Aino oli palannut vaihdosta Ruotsista ja elämä Helsingissä tuntui tyhjältä. Vapaus oli kadonnut ja vanhat suhteet ahdistivat. Hermostunut Riccardo laitettiin perehdyttämään uutta tulokasta ravintolan töihin. Riccardo oli aina pitänyt japanilaisesta kulttuurista ja pieni vaalea tyttö näytti hänen mielestään aivan japanilaiselta mangahahmolta. Riccardolla oli tuohon aikaan espanjalainen tyttöystävä, mutta myöhemmin hän alkoi seurustella Ainon kanssa.
Suhde Riccardon kanssa on vakavin, joka Ainolla on koskaan ollut. Ensimmäistä kertaa hän suunnittelee muuttoa yhteen seurustelukumppanin kanssa.
Kuluneiden kahden vuoden aikana he ovat viettäneet aikaa joko Ainon pienessä soluhuoneessa tai tehneet kävelyretkiä pariskunnan kotien väliin jäävään metsään.
Vaikka Suomi ja Italia eivät ole maantieteellisesti kaukana toisistaan, kulttuurien ero on parin mielestä suuri. Riccardo ei koskaan samaistunut italialaiseen machomiehen malliin. Ainon oli silti vaikeaa tottua siihen, että Riccardo halusi kantaa kauppakassit. Seurustelusta huolimatta ulkomailla asuminen on Riccardon mielestä joskus stressaavaa. Kielimuurin takia suomalainen kulttuuri vaikuttaa yksiulotteiselta.
Ulkopuolelta tuleva tarkkailee yhteiskuntaa kuin kuplan sisältä. Käydessään Riccardon kanssa Italiassa Aino pystyi samaistumaan tunteeseen. Toisilleen he puhuvat englantia.
”Me Suomessa emme ole kovin vastaanottavaisia ulkomaalaisia kohtaan. Se ei koske vain perussuomalaisia vaan koko kulttuuria”
Tilanteen ratkaisemiseksi Riccardo on nyt ensimmäistä kertaa suomen kielen kurssilla. Hän joutuu itse maksamaan opinnot, koska kolmen vuoden integroitumisaika on jo kulunut loppuun. Aiemmin hän ei ehtinyt kurssille työnteon takia, ja kurssin sisäänotossa suosittiin muutenkin työttömiä.
Nyt Riccardo on lopettanut hanttihommat ja harjoittelut ja keskittyy kielen opiskeluun. Hän haluaisi vähitellen löytää oman alan töitä graafisen 3D-suunnittelun ja kulttuurituotannon alalta.
Opiskellessaan Ruotsissa Aino huomasi, miten monikulttuurinen maa Ruotsi on Suomeen verrattuna. Pari voisikin hyvin kuvitella asuvansa vaikka Ruotsissa tai Tanskassa, sillä Aino opiskelee yliopistossa pohjoismaista kirjallisuutta.
Aino näkee suomalaisten olevan vielä nuori kansa, minkä takia oman maan kulttuuria halutaan vaalia vierailta vaikutteilta. Italiassa kotiseuturakkaus ei ole niin nationalistista kuin Suomessa.
”Me Suomessa emme ole kovin vastaanottavaisia ulkomaalaisia kohtaan. Se ei koske vain perussuomalaisia vaan koko kulttuuria”, Aino sanoo.
Monikulttuurinen parisuhde
Monikulttuuriseksi, kansainväliseksi tai kaksikulttuuriseksi sanotaan parisuhdetta, jossa toinen osapuoli on Suomessa syntynyt Suomen kansalainen ja toinen ulkomailla syntynyt ulkomaan kansalainen.
Noin 15 prosenttia kaikista avioliitoista solmittiin Suomen ja ulkomaan kansalaisen välillä vuonna 2015. Vuonna 1995 monikulttuuristen avioliittojen osuus oli 9 prosenttia.
Euroopan muihin maihin verrattuna Suomessa oli seitsemänneksi vähiten monikulttuurisia avioliittoja suhteessa väkilukuun vuonna 2010. Suomea vähemmän monikulttuurisia avioliittoja oli Kreikassa, Unkarissa, Slovakiassa, Puolassa, Bulgariassa ja Romaniassa.
Suomalaiset naiset menivät eniten naimisiin turkkilaisten, yhdysvaltalaisten ja venäläisten miesten kanssa, suomalaismiehet thaimaalaisten ja venäläisten naisten kanssa.
Ulkomaalaistaustaisten osuus Suomen väestöstä on noussut tasaisesti. Ulkomailla syntyneitä ulkomaalaistaustaisia oli 5,2 prosenttia Suomen väestöstä vuonna 2015. Suuri osa heistä on 25–44-vuotiaita.
Lähteet: Tilastokeskus, Eurostat ja Väestöliitto
”Naimisiinmeno oli järkevää Anan oleskeluluvan kannalta.”
Siis tarviiko Suomeen Espanjasta nykyään oleskeluluvan? o_0