Rakkaus, ihanan tylsää!

Hyvää päivää rakastavaiset! Elättekö onnellisesti parisuhteessa? Hyvä. Mutta älkää missään tapauksessa alkako kertoa siitä kenellekään, koska kukaan ei oikeasti ole kiinnostunut.

Rakkaus on maailman tylsin asia. Se kiinnostaa ihmisiä vain seuraavissa tapauksissa: Ensimmäiset minuutit silloin, kun se alkaa. Kun se saavuttaa jonkun kulminaatiopisteen, kuten häät, lapsi tai 50 vuotta yhdessä. Ja ennen kaikkea tietenkin silloin, kun se päättyy.

Siksi Ensitreffit alttarilla loppuu juuri sen jälkeen, kun uudet parit ovat ehkä jollain tavalla tutustuneet toisiinsa ja alkavat tosissaan miettiä tulevaisuutta. Jos vain olisi teknisesti mahdollista, Ensitreffien sijaan kannattaisi ohjelmana toteuttaa Ensierot alttarilla. Siksi sinä tai joku kaverisi olette jakaneet Facebookissa sympaattisen tarinan 80-vuotiaasta parista, joka on elänyt 60 vuotta yhdessä – vain jotta voitte unohtaa koko jutun seuraavana päivänä.

Siksi Helsingin Sanomien yksi lokakuun viimeisen viikon luetuimmista jutuista oli Nyt.fi:n uutinen bloggaajapari Annan ja Sebastianin erosta, vaikka sitä ennen parin aivan liian täydelliseen elämään ei ollut jaksettu uhrata pitkään aikaan edes yhtä kyynistä Twitter-vitsiä. Missään tässä ei ole tietenkään mitään uutta. Sen tajuaa silti erityisesti, kun on elänyt yhdeksän vuotta saman kumppanin kanssa ja yrittänyt kertoa jotain elämästään kaverille, joka kysyy, mitä uutta yhteiseen arkeen kuuluu. Vastaus on joka kerta sama: ei mitään.

Totuuden nimissä on ihan hyvä, että rakkaus ei ole kiinnostavaa.

Omassa parisuhteessani viimeisin kiinnostava savutuksemme oli häämatka. Seuraava on varmaan vauva.

Totuuden nimissä on ihan hyvä, että rakkaus ei ole kiinnostavaa. Päinvastoin: se on usein parhaimmillaan silloin, kun se on ulkopuolisten mielestä tylsää. Jos tavallisesta parisuhteesta pitäisi saada jotenkin mediaseksikästä, siinä pitäisi tapahtua koko ajan jotain dramaattista. En voi kuvitella mitään kamalampaa ajatusta.