Värillä on väliä
Etelä-Afrikassa 20 vuotta apartheidin päättymisen jälkeen mustat ja valkoiset käyvät samaa yliopistoa. Positiivisesta kehityksestä huolimatta lähtökohdat opiskelulle eivät ole tasa-arvoiset.
Afrikan aurinko paistaa korkealta, kun saavun Stellenboschin yliopiston kampukselle. Valkoisia jylhiä kivitaloja reunustavat siistit istutukset, ja opiskelijat istuvat nurmikolla jutellen ja syöden jäätelöä. Viihtyisä on ensimmäinen sana, joka tulee mieleen.
Stellenboschin yliopisto sijaitsee Western Capen provinssissa viidenkymmenen kilometrin päässä Kapkaupungista. Stellenbosch tunnetaan yliopiston lisäksi Etelä-Afrikan viiniteollisuuden keskuksena.
Kaunis kampus kätkee kuitenkin sisäänsä muutakin. Stellenboschin yliopisto oli aikoinaan yksi apartheid-hallinnon takana seisseistä yliopistoista, jonne muiden kuin valkoisten oli vaikea päästä opiskelemaan. Osa apartheid-hallinnon perustajista opiskeli Stellenboschissa ennen poliittista uraansa.
Lisäksi koulun mainetta ovat tahrineet keväällä 2013 koulun museon kaapista löydetyt eri etnisten ryhmien eroavaisuuksia esittelevät hius- ja silmämunamallit, jotka kuuluivat natsi-Saksassa toimineelle, ”rotujen puhtauden” puolesta puhuneelle tiedemiehelle, Eugen Ficsherille.
1950–1980-luvuilla Etelä-Afrikka oli käytännössä jaettu kahtia. Apartheidin eli rotuerottelupolitiikan avulla valkoiset eurooppalaisten jälkeläiset hallitsivat maata, ja mustalla alkuperäisväestöllä oli tukalat oltavat. Kaikki perustui ihonväriin: ihmissuhteet, asuinalueet, työpaikat ja koulutus.
Valkoihoisten saatavilla oli maan arvostetuimmat yliopistot. Valtio tuki rahallisesti valkoisten koulutusta.
Mustien, värillisten eli valkoisten ja mustien jälkeläisten tai intialaisten asiat olivat huonommin. Vain harvat pääsivät valkoisten yliopistoihin ja sitä varten tuli anoa lupa.