Ensimmäiset naiset lähtivät inttiin 20 vuotta sitten
Yksi rakennuksen valtaamista harjoittelevista varusmiehistä on tammikuussa asepalveluksen aloittanut 20-vuotias Maiju Mäkeläinen. Mäkeläinen halusi armeijaan haaveenaan rajavartijan työ. Tällä hetkellä huono näkö estää rajavartijakoulutukseen hakeutumisen, ja Mäkeläisen tulisi käydä silmäleikkauksessa.
”En oikein tiennyt, mihin olisin lukiosta jatkanut, joten asepalvelus tuli hyvään aikaan. Olen aina ajatellut, että sodassa olisin mieluummin rintamalla kuin sivulla ihmettelemässä”, Mäkeläinen toteaa.
Hänen mukaansa palveluksessa nainen pärjää siinä missä mieskin, eivätkä muut suhtaudu häneen syrjivästi.
Ensimmäisten naisten astuttua asepalvelukseen vuonna 1995 säädettiin palveluohjesääntö, jonka mukaan asepalvelusta suorittavilla naisilla saa olla pitkät hiukset. Lisäksi päätettiin, että naissotilaita puhutellaan rouvina, sillä neiti-sanassa oli työryhmän mukaan liian tyttömäinen kaiku.
Varuskunnissa naisille on omat tuvat, mutta esimerkiksi leireillä ja sotaharjoituksissa ei erillismajoitusta järjestetä. Alusvaatetukseen ja henkilökohtaiseen hygieniaan kuuluvien tarvikkeiden hankkimista varten naisvarusmiehelle maksetaan varusrahaa 0,50 euroa päivässä normaalin päivärahan lisäksi, mutta siihen erot pitkälti päättyvät.
Saako armeijassa olla naisellinen? Kysymystä intoutuvat pohtimaan Maiju Mäkeläisen lisäksi alikersantti Julia Kokko ja kapteeni Eija Pulkki.
”Tiettyyn rajaan asti saa olla. Kannattaa kuitenkin miettiä, miten sitä tuo ilmi. Itse näen turhana armeijassa esimerkiksi irtoripset, ja eihän täällä saakaan käyttää erottuvaa meikkiä”, Mäkeläinen sanoo.
”Liika naisellisuus heikentää uskottavuutta armeijan tehtävissä. Vapaa-ajalla on tietysti eri”, Pulkki toteaa. Kokko on samaa mieltä ja lisää:
”Itse olen alkanut armeijan myötä tykätä mekkojen käyttämisestä!”
Ruokalassa vihreässä maastokuviomeressä lounastaan syövät 19-vuotiaat varusmiehet Mikko Kämäri ja Janne Vartiainen, jotka suorittavat palvelustaan Parolan pataljoonan autokomppaniassa.
”Intti on ihan ok, riippuen päivästä. Jos asepalvelus olisi vapaaehtoinen enkä olisi päässyt autokomppaniaan, olisin varmaan mieluummin jatkanut suoraan opintoja intin suorittamisen sijaan”, Kämäri pohtii.
Nuoret miehet ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että autokomppaniassa suoritetut kuorma-autokortit ja ammattipätevyys ovat tärkeitä etuja. Ajatukseen naisille pakollisesta asepalveluksesta Mikko Kämäri suhtautuu tyynen neutraalisti:
”Periaatteessa semmoinen voisi vaikka ollakin. Mutta ei ainakaan minua haittaa tällä hetkellä se, että vain miehet ovat asevelvollisia ja naiset saavat tehdä, mitä haluavat.”